Resurssitehokas kiviaineshuolto säästää ympäristöä ja kustannuksia
Keinokiviainesta voidaan käyttää MARA-asetuksen mukaan pelkällä ilmoitusmenettelyllä maarakentamisessa, yleensä jakavassa kerroksessa. (Kuva: Mirkku Merimaa)
Kiviaineksia voidaan hyödyntää aiempaa resurssitehokkaammin sekä samalla vähentää ympäristöhaittoja ja säästää kustannuksia. Resurssitehokkaasta kiviaineshuollosta on juuri ilmestynyt ympäristöministeriön raportti. Kiviaineshuollon kehittämishanke on osa hallituksen kiertotalouteen liittyvää kärkihanketta.
Kiviainekset ovat uusiutumattomia luonnonvaroja, joita kaivetaan tai louhitaan Suomessa noin 200 miljoonaa tonnia vuosittain. Kiviainesta tarvitaan muun muassa kortteleiden, katujen, väylien ja puistojen rakentamisessa sekä asfaltin ja betonin valmistamisessa. Merkittävä osa kiviaineksista käytetään ja tuotetaan esirakentamisessa, jossa maasto muokataan rakentamiseen soveltuvaksi.
Resurssitehokas kiviaineshuolto edellyttää massakoordinaatiota: parempaa tietoa siitä, missä, milloin, kuinka paljon ja minkä laatuisia aineksia rakentamisen yhteydessä muodostuu. Vastaavia tietoja tarvitaan työmaiden tarvitsemista aineksista.
Kiviainesmassojen parempi koordinointi vähentää myös neitseellisen kiviaineksen tarvetta. Samalla rakentamisen yhteydessä muodostuvat maa-ainekset ja purkumateriaalit ohjataan parhaaseen mahdolliseen käyttöön.
Hankkeen loppuraportin mukaan materiaalien kysynnän ja tarjonnan koordinoimista tulee edistää. Massojen hallitsemiseksi täytyy myös kehittää julkisia tietojärjestelmiä.
Resurssitehokkuutta on tähän mennessä vaikeuttanut suunnittelu- ja lupaprosessien moninaisuus. Kiviaineshuollon toimintamallin kehittäminen on mahdollista ilman lainsäädännön muuttamista. Lainsäädännön soveltamiskäytäntöjä on kuitenkin syytä kehittää ja yhtenäistää niin, että se edistää nykyistä paremmin materiaalien hyötykäyttöä.
Massakoordinaation toimintamallia voi soveltaa eri laajuisiin rakentamiskohteisiin aluerakentamisesta täydennysrakentamiseen. Osa mallissa esitetyistä toimintatavoista on käytössä jo nykyisin.
Raportin mukaan esitettyjä johtopäätöksiä ja toimenpiteitä on tarpeen vielä testata käytännössä. Tänä vuonna Oulussa käynnistettävän kiviaineshuollon kokeiluhankkeen perusteella voidaan arvioida esitettyjen toimien toteuttamismahdollisuuksia ja mahdollisia tarkistustarpeita.
Raportin mukaan kiviainesten vientiä Suomesta voitaisiin kasvattaa merkittävästi. Tämä edellyttää investointeja muun muassa tuotantoon ja logistiikkaan sekä pitkäjänteistä kehitystyötä.
Osana keinokiviaineksen käyttöä astui vuoden alussa voimaan uusi MARA-asetus, joka säätelee mm. jätteen käyttöä maarakennuksessa. Esimerkiksi yhdyskuntajätteen polttolaitosten pohjakuonan soveltuvuudesta keinokiviainekseksi kirjoitettiin Kuntatekniikka 1/2018 -numerossa.
(Lähde: Ympäristöministeriö)
