Kivulias lunastus – Oikeusministeriössä valmistaudutaan lunastuslain uudistamiseen

Oikeusministeriössä valmistaudutaan lunastuslain uudistamiseen. Lunastuksessa ovat vastakkain yksityisen omaisuuden suoja ja yhteiskunnan etu.
Oikeusministeriössä on valmistauduttu jo pitkään lunastuslain uudistamiseen. Oikeusministeri Antti Häkkänen, kok., on nyt käynnistämässä uudistamiseen liittyvän arvioinnin.

Maata lunastamalla kunta voi hankkia muitten maanomistajien omistamia kaavoittamattomia maita yhdyskunnan rakentamiseen. Lunastuksessa ovat vastakkain yhteiskunnan etu ja yksityisen omaisuuden suoja – käytännössä raha. Kunta voi lunastaa myös valtion omistamia maita.
Häkkäsen näkemyksen mukaan lunastuslain uudistaminen on erittäin ajankohtaista muun muassa kaupungistumisen johdosta ja asuntopoliittisen tilanteen vuoksi.
Lunastusten kipupiste on ministeriössä tiedossa.

– Uudistamisessa yksityisen omaisuuden suojan turvaaminen on yksi lähtökohta, Häkkänen sanoo. Käytännössä tämä tarkoittanee lähinnä lunastushinnan määrittelyä.

Ongelma ei ole laissa

Vantaan Keimolassa Saraksen tilan vuokrapeltojen lunastus on tyyppiesimerkki vaikeasta maanlunastustapauksesta. Tilan peltojen lunastuksessa on nähty kaikki ne vaiheet, jotka usein tekevät lunastuksesta poliittisen, ikävän ja hitaan prosessin.

– Ongelma ei ole laissa, vaan poliittisessa päätöksenteossa, tiivistävät asiaa valmistelleet virkamiehet Vantaalta.

Vantaan maapoliittisessa ohjelmassa on päätetty, että kaupunki käyttää kaikkia maanhankinnan keinoja, siis myös lunastuksia. Kun yksittäinen lunastusasia etenee päätökseen, ratkaisun syntyminen on kuitenkin vaikeaa: pitääkö juuri tämä alue lunastaa, vai olisiko joku muu lunastuskohde.
Lunastettavan maan omistajat käyttävät myös julkisuutta tehokkaasti. Sanat sosialisointi ja ryöstäminen ovat otsikkoaineistoa.

Vantaalla Saraksen 43 hehtaarin suuruisesta peltomaasta pyydettiin kaupungilta 11 miljoonaa euroa. Pyyntö perustui siihen, että rakennusliike oli tarjonnut summan sillä ehdolla, että pellot kaavoitetaan rakennusliikkeen haluamalla tavalla.

Lunastus viivästyi

Kauppaneuvottelut alkoivat kaupungin edustajien mukaan omistajien aloitteesta. Nyt kun asiaa on selvitelty, kaupungista ei ole löytynyt tahoa, joka olisi luvannut Saraksen kuolinpesien osakkaille, että Saraksen alue otettaisiin kaavoitusohjelmaan heidän omistuksessaan.
Kaupunki sai lunastuspäätöksen valtioneuvostolta, minkä jälkeen maanomistaja valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Lunastustoimitus aloitettiin valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Nyt Vantaalla odotellaan Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua. Kun lunastus aikanaan saa lainvoiman, lunastustoimitusta jatketaan ja maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri ja kaksi uskottua määrittelevät maalle lunastushinnan.
Vantaan virkamiesten mukaan vantaalaisilla maanomistajilla ”on aika hyvin tiedossa” kaavoituksen nykylinja: yksityisille maille ja niihin kaavoihin, jotka olivat pitkällä jo ennen nykyisiä kaavoja, tehdään kaavamuutoksia. Raakamaiden kaavoitusehdotuksia tuleekin enää harvoin.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Matti Holopainen arvioi Suomen nykyisen lunastuslain tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi.
Hänen mielestään maanomistajien tavoite, että lunastusten hintataso jatkossa nousisi käypää hintaa korkeammaksi, on ongelmallinen.
Käytännöt maanlunastuksessa vaihtelevat Euroopan eri maissa nollakorvauksesta korkeisiin hintoihin.

Holopainen ottaa esimerkiksi Ruotsin. Siellä lunastuksessa maksetaan käypää hintaa korkeampi korvaus, mistä on seurannut asumisen hinnan nousu, koska käytännössä kaikki asuintalot rakennetaan yksityisille maille ja yksityisin toimin.

FAKTA

Harvinaiset lunastukset

• Kunnat turvautuvat ympäristöministeriön mukaan lunastamiseen varsin harvoin. Vuosittain vireille tulee 3–6 alueen lunastaminen. Tämä tarkoittaa, että yhdyskuntarakentamiseen tarvittava maa saadaan lähes poikkeuksetta vapaaehtoisilla kaupoilla tai maankäyttösopimuksilla. Kynnys lunastuksen käyttöön on luottamushenkilöiden päätöksenteossa perinteisesti ollut korkea.
• Lunastettavia alueita tarvitaan yleisimmin asuntorakentamiseen. Myös yritystoiminnan alueita on viime vuosina hankittu lunastamalla. Parhaillaan ministeriössä on vireillä kolme lunastuslupahakemusta, jotka koskevat asuntorakentamiseen, virkistysalueeksi ja jäteveden puhdistamoa varten tarvittavia alueita.
• Lunastettavien alueiden omistajina ovat useimmiten yksityiset henkilöt ja kuolinpesät. Melkein aina lunastuksen taustalla on maanomistajan ja kunnan merkittävä hintaerimielisyys, minkä vuoksi vapaaehtoista kauppaa ei saada aikaan. Kahdessa tapauksessa lunastukseen on turvauduttu, kun hintaerimielisyys on koskenut valtion omistamaa maata.
• Lunastuskorvauksen määrääminen tapahtuu lunastustoimituksessa alueen käyvän hinnan periaatetta noudattaen. Tällöin luovuttajan eduksi luetaan aina muun muassa yleiskaavan aiheuttama maan arvonnousu.

Lähde: Ympäristöministeriö