Länsimetrossa haetaan ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin ruuhkiin

Länsimetron myöhästymisen ja käynnistysvaiheen havaintojen jälkeen joukkoliikenteen muutoksia hiotaan HSL:ssä jatkuvasti. Myös metron tulevaisuuteen liittyy kysymyksiä. Joka tapauksessa länsimetro on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä ja vähentänyt liikennettä Länsiväylällä.

Uusilla asemilla metroon nousi arkipäivisin ensimmäisellä liikennöintiviikolla marraskuun lopulla 44 000 matkustajaa. Määrä nousi 55 000:een tammikuun alussa, kun liityntälinjasto käynnistyi. Viikolla neljä uusilla metroasemilla kyytiin nousi 55 000 matkustajaa.

Helsingin uusien asemien osuus luvuista on käyttöönoton jälkeen noussut 12 000:sta 13 000:een.

Marraskuussa ennen länsimetron käyttöönottoa Ruoholahdessa, Kampissa ja Rautatientorilla nousuja oli arkipäivisin keskimäärin 79 000. Määrä on vähentymisten jälkeen sama viikolla neljä.

Kampissa tapahtui länsimetron myötä selvä vähenemä, mikä tulkitaan osoitukseksi siitä, että metrolla kuljetaan usein Kamppia pitemmälle.

Bussilinjojen matkustajamäärät Espoossa ovat laskeneet 155 000:sta 113 000:een.

Liikennemäärät Länsiväylällä ovat aiemmin kasvaneet melko nopeasti. Espoon länsipäässä vuosikasvu on metron myötä pudonnut 12,4 prosentista 3,2:een. Espoon ja Helsingin rajalla 8,9 prosentin kasvu on kääntynyt 2,1 prosentin vähenemiseen.

Riittääkö kapasiteetti

Länsimetron kapasiteetin riittämistä tulevaisuudessa on jo ihmetelty. Ruuhkia on jo nyt ollut varsinkin Matinkylän asemalla. Käyttäjämäärien oletetaan kasvavan huomattavastikin, kun metroasemien ympärille rakennetaan runsaasti uusia asuntoja, ja metroa jatketaan Kivenlahteen asti.

Lukujen valossa julkisuudessa olevat käsitykset ruuhkista antavat puutteellisen kuvan metron käytöstä. Ruuhkia on kyllä ruuhka-aikoina, mutta erityisesti Matinkylässä. Niitä on jo osin ratkaistu kehittämällä matkustajien kulkureittejä ja liikennejärjestelyjä.

Muina aikoina länsimetron käyttöaste on ainakin toistaiseksi selvästi alhaisempi kuin vanhan metron.

On myös harkittu Tapiolaan pysähtyvien junien reittien jatkamista Matinkylään asti ruuhka-aikoina. Myös bussiliikennettä on lisätty aiemmin suunnitellusta.

– Kaikkien metrojunien kääntämisen toimivuutta 2,5 minuutin välein Matinkylässä testataan lähiviikkoina, kertoo HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila.

Kun Kivenlahden metro valmistuu arvatenkin 2022–24, ei Matinkylässä voi enää kääntää junia, jolloin kääntöasemat ovat edelleen Tapiola ja uutena Kivenlahti.

– Parhaillaan on selvitettävänä, onnistuuko junien kääntäminen 2,5 minuutin välein Kivenlahdessa. Jos ei onnistu, kuormitukset Kivenlahti–Tapiola-välillä tulevat todennäköisesti olemaan ongelma 2020-luvun jälkipuoliskolla ennen kuin metro automatisoidaan. Automaattiajossa metrojunat on helpompi kääntää tiheämmällä vuorovälillä.

Automatisoinnin oletetaan toteutuvan 2020–2030-lukujen taitteessa.

Matka-ajat puhuttavat

Jo etukäteen oli tiedossa, että osalla ihmisiä matka-ajat pitenevät. Ymmärrettävästi he ovat myös olleet julkisuudessa aktiivisimpia.

Keskusteluun matka-aikojen pitenemisestä ovat Anttilan mukaan vaikuttaneet HSL:n reittioppaassa olleet ongelmat. Ne ovat antaneet matkoille liian pitkiä aikoja. Korjauksia on tehty, mutta osan matkoista se näyttää vieläkin liian pitkinä.

Anttilan mukaan asiaan vaikuttaa myös se, että ihmiset vertaavat matka-aikoja Espoosta Kamppiin, jonne bussilinjat aikaisemmin päättyivät.

– Läheskään kaikki matkat eivät kuitenkaan pääty Helsingin päässä Kamppiin. Moni Rautatieaseman tasalle tai sen itäpuolelle matkustaneista on matka-ajallisesti hyötynyt metrosta.

– On kuitenkin selvää, että Matinkylän länsipuolelta Helsinkiin monen matka-aika on pidentynyt, hän myöntää.

Lyhyet laiturit, pätkityt junat

Yksi metrokeskustelun vakioaiheita on laiturien ja junien pituus. Länsimetron asemien laiturit ovat lyhyemmät kuin vanhan metron ja ne soveltuvat lyhemmille junille kuin vanhat.

Ruoholahti–Matinkylä-välillä asemilla on 90 metriä pitkät asemalaiturit, kun Helsingin kantametron laiturien pituus on 135 metriä. Vanhoilla asemilla laituri vastaa kolmen, uusilla kahden vaunuparin pituista metrojunaa.

Laiturien pituus on nähty ongelmaksi, sillä se vähentää junien kapasiteettia. Syyllisiä päätökseen on haettu tai pikemminkin julistettu. Taustalla oli aikomus siirtyä käyttämään automaattimetroa. Sen avulla oli tarkoitus mahdollistaa vuorovälien lyhentäminen. Sittemmin automatisointi peruttiin tai pikemminkin lykättiin pitkälle tulevaisuuteen.

HSL:n Tero Anttila huomauttaa, että jälkeenpäin jatkaminen ei käytännössä onnistu.

– Se edellyttäisi länsimetron sulkemista pitkäksi aikaa louhintojen takia.

Monta kokkia

Länsimetroon liittyy useita toimijoita, joiden keskinäinen yhteys ja työnjako ei helposti ulkopuoliselle avaudu.

HSL eli Helsingin Seudun Liikenne on alueen kuntien kuntayhtymä, joka tilaa joukkoliikennepalveluja niitä tuottavilta yrityksiltä, esimerkiksi HKL:ltä, VR:ltä ja linja-autoliikennöitsijöiltä.

HKL eli Helsingin kaupungin liikennelaitos on Helsingin kaupungin omistama liikennöitsijä. Se operoi muun muassa metroa HSL:n toimeksiannosta.

Länsimetro Oy on Espoon ja Helsingin omistama osakeyhtiö, joka vastasi Länsimetron radan ja asemien rakennuttamisesta.