Professori Kimmi Lapintie ei yllättynyt Helsingin yleiskaavan saamasta vastaanotosta hallinto-oikeudessa. (Kuva: Seppo Haavisto)

Aalto-yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie ei yllättynyt, kun Helsingin hallinto-oikeus julkaisi viime viikkolla  Helsingin kaupungin yleiskaavaa koskevan päätöksensä. Hallinto-oikeus veti ruksit päälle muun muassa osalle kaupunkibulevardeista ja Keskuspuiston rakentamiselle.

-Ei se ollut varsinaisesti yllätys. Kun luki maakuntakaavaa, niin ristiriita oli selkeästi nähtävissä muun muassa bulevardien, Vartiosaaren ja Keskuspuiston kohdalla. Mutta kyse ei ole vain kaavan muuttamisesta vaan siitä, että suunnittelusta tuntui puuttuvan seudullinen näkökulma, vaikka kaupunkiseutu on nykyään entistä selkeämmin oikea suunnittelutaso. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa ollaankin hahmottamassa tämän tason suunnittelutyökalua, Lapintie kommentoi päätöstä.

Lapintiellä ja Helsingin kaupungin päättäjillä tuntuu olevan erilainen käsitys siitä, millainen tulevaisuuden verkostokaupunki on. Asiantuntijan mielestä yhdenkin kaupungin alueelle laaditun yleiskaavan tulisi soveltua ympäröivän kaupunkiseudun kaavoituksiin.

-Helsinki suunnittelee verkostokaupunkia omien rajojensa sisälle, mikä on kansainvälisesti outoa. Yleensä kyse on juuri eri kuntien yhteisestä verkosta kaupunkiseudulla, jolla ne vahvistavat toisiaan. Nyt on esitetty ratkaisuja, jotka leikkautuvat kuin veitsellä kuntarajoihin, vaikka näiden tulisi juuri muuttua entistä läpäisevimmiksi funktionaalisella kaupunkiseudulla. Konkreettisesti tämän näkee erityisesti Espoon suuntaan katsottaessa, professori Lapintie arvioi.

Helsingissä tilaa asunnoille

Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen käydyssä keskustelussa karsitun yleiskaavan puolustajat ovat nostaneet esiin Helsingin tarpeen rakentaa asuntoja uusille helsinkiläisille.

-En olisi kovin huolissani uusista asunnoista. Yleiskaava ulottuu varsin kauas, yli kahdeksan valtuustokauden päähän, vaikka ne yleensä laaditaan noin kymmenen vuoden välein. Aikaa siis riittää, ja on mahdollista kokeilla ja oppia. Helsingissä aluetehokkuus on kuitenkin pohjoismaisittain matala, joten tarvetta on paljon hienovaraiselle täydennysrakentamiselle.

-Se vaatii kuitenkin paljon pienipiirteisempää suunnittelua. Yleiskaavassa esitetty ratkaisu olisi ollut helppo. Kaupunkialue on väljästi rakennettu ja sinne saadaan kyllä tarvittavat asunnot kaavoitettua, uskoo professori Kimmo Lapintie.

Helsingin hallinto-oikeuden tiedote yleiskaavapäätöksestä

PEKKA MOLIIS

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*