Varasto lumi ei sula helposti, koska sen kylmäarvo on suuri ja kiderakenne erilainen kuin luonnon lumella. (KUVA: Kai Tirkkonen)

Etelä-Suomen rinnekeskusten tulevaisuus on varastolumen varassa, kun ilmasto lämpenee. Rukan aloittama lumen säilöminen yleistyy nopeasti. Hiihtokeskukset ovat suuria työllistäjiä ja moni niistä on osittain tai kokonaan kunnan omistuksessa. Varastolumi on saamassa ilmaston lämpenemisen myötä entistä tärkeämmän roolin keskusten toiminnassa.

Rukakeskuksen rinnetyöntekijät tekivät viime keväänä lumitykeillä ennätykselliset 60 000 kuutiota lunta. Se varastoitiin kesän yli Rukan takarinteeseen kuuteen aumaan. Säilötyllä menneen talven lumella Ruka pystyi avaamaan kaksi pitkää rinnettä 6. lokakuuta.

Ruka aloitti rinnelumen säilöntäkokeet ensimmäisenä rinnekeskuksena Suomessa toissa keväänä. Viime keväänä säilölumen määrä päätettiin kaksinkertaistaa. Lumen säilöminen ja levittäminen kaivinkoneiden, kuorma-autojen ja rinnekoneiden avulla kahteen rinteeseen maksoi nyt noin 100 000 euroa.

Edellisen kerran Ruka avasi kauden yhtä varhain 23 vuotta sitten. Silloin lumi tehtiin lumitykeillä, kun oli aikainen pakkassyksy. Nyt sitä riskiä ei haluttu ottaa. Lumen säilöminen yleistyy ja leviää tulevina vuosina myös Etelä-Suomen hiihtokeskuksiin, sanoo lumen käsittelyyn ja säilöntään erikoistuneen konsulttiyhtiö Snow Secure Oy:n toimitusjohtaja Mikko Martikainen.

Näin varmistetaan, että lasketteluharrastus säilyy etelässä, vaikka ilmaston lämpeneminen on tehnyt talven tulosta arpapeliä. Hiihtokeskukset ovat suuria työllistäjiä ja moni niistä on osittain tai kokonaan kunnan omistuksessa, kuten Valkeakosken Korkeakangas tai Vaasan Sundomissa sijaitseva Öjberget.

-Varsinkin pienissä keskuksissa kunta omistaa lähirinteiden hissit ja laitteet, mutta se on vuokrannut alueen yrittäjälle tai hiihtoseuralle, kertoo Vuokatinrinteiden hallituksen puheenjohtaja Ilkka Suutarinen.

Esimerkiksi Kajaanissa sijaitsevaa Vimpelivaaran laskettelukeskusta ylläpitää hiihtoseura Kajaanin Kuohu. Hissilippujen myynnillä mitattuna Suomen suurin rinnekeskus Levi on Kittilän kunnan omistama 51 prosentin osuudella. Loput rinneyhtiön osakkeista on Matkailuliiton hallussa.

Laskettelurinteet ovat perusinfraa

Lähirinteiden merkitys on Suutarisen mukaan suuri.

-Ne ovat perusinfraa, kuten jäähallit. Niiden avulla uusi sukupolvi oppii laskettelemaan, Suutarinen lisää. Siksi on Suutarisen mukaan tärkeää, että lajin harrastusmahdollisuudet säilyvät myös Etelä-Suomessa, kun ilmaston lämpenee.

-Suomen laskettelumarkkinassa ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Kasvua on kirjattu lähinnä ulkomaalaisista matkailijoista. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan moni suomalainen haluaisi lasketella useammin. Tavoitteena onkin houkutella harvoin mäessä käyvät rinteeseen, sanoo Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.

Suomen hiihtokeskusyhdistykseen kuuluu 66 rinnekeskusta. Niiden hissilippujen ja suksivuokraamojen myyntitulot olivat viime talvena noin 60 miljoonaa euroa.

-Lunta säilötään varmasti ensi keväänäkin, mutta säilömisen kustannuksia pitää saada alas, sanoo Rukakeskus Oy:n paikallisjohtaja Matti Parviainen.

Lunta levitetään 24 tuntia vuorokaudessa

-En olisi uskonut, että tällaistakin joutuu joskus tekemään, sanoo 20 vuotta Rukalla rinnekonetta ajanut Reijo Mourujärvi.

Mourujärvi levittää rinnekoneella varastolunta metrin paksuiseksi kerrokseksi. Ilmasta katsottuna 650 metriä Saaruan takarinne on kuin valkoinen pitkä kaulaliina rinteessä, jonka korkeusero on 130 metriä. Lähes 50 metriä leveän rinnealueen ulkopuolinen luonto on ruskan väreissä, sillä taivaalta ei ole vielä satanut ainuttakaan lumihiutaletta.

Kaivinkoneet kauhovat lunta suurista lumiaumoista, jossa lumi on säilynyt ja tiivistynyt kesän aikana purujen ja fleecepressujen alla. Lumi siirretään kuorma-autoilla rinteen reunalle, josta lumi levitetään usealla rinnekoneella kahteen vierekkäiseen rinteeseen. Työtä tehdään taukoamatta 24 tuntia vuorokaudessa.

Rukan jälkeen avaa pitkän kilparinteen Levi, joka on varmistanut hiihdon maailmacupin onnistumisen mennen talven lumella. Lumivaraston suuruus on 30 000 kuutiota.

-Levillä kaavaillaan ensi toukokuussa lumen varastointia kesän yli myös eturinteeseen, jolloin syyslomalaiset pääsivät laskettelemaan, kertoo Levin hissiyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari.

Varastolumen avulla rinnekeskus voidaan Martikaisen mukaan avata myös Etelä-Suomessa, vaikka taivaalta ei sataisi ennen joulua pisaraakaan lunta. Se myös pysyy rinteessä pitkään, vaikka taivaalta sataisi kaatamalla vettä.

Lunta on Martikaisen mukaan tänä vuonna varastoitu kymmenessä Keski-Euroopan rinnekeskuksessa, joissa on useana talvena kärsitty lumen puutteesta. Lunta ovat varastoineet muun muassa Saksan Kitszbuhel ja Itävallan Sölden. Lisäksi varastolunta löytyy muutamista Ruotsin ja Norjan hiihtokeskuksista.

Martikainen on ollut konsultoimassa lumen varastointia myös Kiinassa, jossa halutaan varmistaa vuoden 2020 talviolympialaisten onnistuminen. Talvilajien suorituspaikat sijaitsevat 200 kilometriä Pekingistä pohjoiseen.

Lue koko juttu Kuntatekniikan 7/2017 digilehdestä (tilaajille)

TEKSTI: TAPIO MAINIO

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.