Väistötilat remontissa olevan helsinkiläisen Aleksis Kiven koulun pihalla. (Kuva: Ville Miettinen)

Porvoon kaupunki investoi kolmen vuoden aikana yli 100 miljoonaa euroa kouluihin ja päiväkoteihin. Kaupunki rakentaa kolme uutta koulua, neljä päiväkotia sekä peruskorjaa kuusi koulua.

– Haluamme selättää sisäilmaongelmat mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Panostus on valtava jopa valtakunnallisessa vertailussa, kun lukuja vertaa esimerkiksi suurten kaupunkien sisäilmatoimenpiteisiin, sanoo Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kaupungin tiedotteessa.

Sadan miljoonan euron investointi kouluihin ja päiväkoteihin sisältyy Ujulan talousarvioesitykseen.

Porvoo isännöi ensi viikolla Sisäilmayhdistyksen järjestämää Sisäilmapaja9-seminaaria jossa sadat asiantuntijat ympäri maan käsittelevät ongelmaa ja sen ratkaisukeinoja.

40 prosentille terveyshaittoja

Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Turun yliopiston viime viikolla julkistamien tutkimustulosten mukaan 40 prosenttia haastatelluista kärsi sisäilman aiheuttamista terveyshaitoista.

Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkittiin koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja oireilua. Tutkimuksessa kysyttiin tietoja myös työpaikkarakennuksesta ja sen kunnosta sekä iästä.

Tutkimuksen lähes 5 000 vastaajasta 85 % ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Eniten haittoja on 1960–1980-lukujen rakennuksissa työskentelevillä.

Lisäksi tulokset osoittivat, että joka viidettä työpaikkaa ei ole lainkaan korjattu. Terveydentila oli vuoden aikana huonontunut eniten niillä, joiden työpaikalla on pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto. Eniten korjausta odottavia rakennuksia on varhaiskasvatuksessa.

Käyttöiän loppuminen johtaa ongelmiin

Tutkimuksen tietyt seikat ovat linjassa Kuntaliiton havaintojen kanssa, sanoo liiton tilapalvelupäällikkö Jussi Niemi.

Niemen mukaan Kuntaliitto on korostanut kuntien omistamien oppilaitosrakennusten ikäjakaumaa ja eräänlaista ikärakenteellista ongelmaa.

– Merkittävä osa (43%) kuntien käytössä olevasta koulurakennuskannasta on rakennettu 50- ja 60-luvuilla. 50- ja 60-luvun voimakkaan koulurakentamisen volyymin taustalla oli suurten ikäluokkien aiheuttama rakentamisen tarve sekä kansakoulujärjestelmän kehittäminen ja oppikoulun suosion kasvu, Niemi sanoo.

Niemi kertoo, että lisäksi vanhassa rakennuskannassa – erityisesti 1960- ja 70-luvuilla – käytettiin yleisesti rakenneratkaisuja, joita nykyisin pidetään riskirakenteina.

Merkittävä osa koulurakennuskantaa on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä pään ja tähän kantaan liittyy uusiutumisen tarvetta (peruskorjaus/uudisrakentaminen).

– Erityisesti rakennuksen käyttöiän loppuminen näyttää johtavan sisäilmaongelmiin, Niemi sanoo.

– Rakennuskannan ikärakenne selittää omalta osaltaan sisäilmaan liittyvien ongelmien yleisyyttä koulurakennuskannassa.

Kannustinmekanismeilla rakennuskanta uusiksi?

Professori Tuula Putus Turun yliopistosta sanoo, että tutkimus on merkittävä erityisesti aineiston valtakunnallisen kattavuuden vuoksi.

– Tärkeimmät tulokset ovat opettajien ääniongelmien yleisyys, neurologiset oireet, yleisoireet, infektiosairaudet ja uutena löydöksenä useiden kroonisten autoimmuunisairauksien ja työkyvyn menetyksen riski sisäilman mikrobialtistuksessa, Putus sanoo.

OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan tutkimustulokset ovat niin vakavaia, että Suomeen tarvitaan kiireellisesti laaja ja pitkäkestoinen korjaus0ohjelma, johon tulisi osoittaa 300 miljoonaa euroa vuosittain.

Kuntaliiton Jussi Niemi muistuttaa, että erilaisilla kannustinmekanismeilla on mahdollista merkittävästi parantaa kuntien edellytyksiä toteuttaa hallittua rakennuskannan uudistumista.

– Kannustinmekanismien toivoisi olevan oikein mitoitettuja ja kohdennettuja siten, että niillä olisi mahdollista saavuttaa aitoja tuloksia. Mekanismit tulisi kohdentaa siten, että niiden avulla ohjataan ja varmistetaan rakennuskannan uusiutumista, sisäilmaolosuhteiden parantumista ja toimintojen tehostumista.

Edessä oleva rakennuksien investointitarve on Niemen mukaan suuri ja ylittää joidenkin kuntien taloudellisen kantokyvyn rajan.

– Hyvässä taloudellisessa tilanteessakin oleville kunnille investointitarpeet johtavat velkaantumisen lisääntymiseen. Suurien investointitarpeiden hallinta ja sovittaminen kuntatalouteen muodostuvat pullonkaulaksi ja hidastavat rakennuskannan tarpeenmukaista uudistumista.  Kokisin, että tehokkaimpia olisivat sellaiset tuki- ja kannustinmekanismeja, jotka johtaisivat rakennuskannan ”ikärakenteellisen ongelman” parempaan hallintaan.

VILLE MIETTINEN

Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*