Rehevöityneen järven kemikaalikäsittely vaatii ympäristöluvan
Kemikaalikäsittelyn vaikutusaika riippuu kuitenkin järven syvyydestä; matalissa järvissä keskimääräinen vaikutusaika on jäänyt kuuteen vuoteen, mutta syvissä, kerrostuvissa järvissä aika on ollut jopa yli 20 vuotta. (Kuva: Esko Kuusisto)
Rehevöityneen järven kunnostaminen on pitkäjänteistä työtä, jossa on otettava huomioon sekä itse järvi että sen valuma-alue. Pelkän ulkoisen kuormituksen vähentäminen ei useinkaan riitä, vaan toimenpiteitä on tehtävä myös sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Jälkimmäiseen tähtääviä menetelmiä ovat esimerkiksi ravintoketjukunnostus, hapettaminen ja fosforin sitominen kemiallisesti.
-Onnistuneen kunnostamisen edellytyksenä on se, että järven tilaa on seurattu riittävän tarkasti ja pitkään etukäteen niin, että tarvittavat toimenpiteet voidaan tunnistaa ja suunnitella hyvin ja niiden vaikutuksia voidaan jälkikäteen arvioida luotettavasti, korostaa johtaja Anna-Stiina Heiskanen Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
Tapaus Littoistenjärvi
Julkisuudessa on ollut näkyvästi esillä Lounais-Suomessa sijaitsevan Littoistenjärven tilapäinen kirkastuminen alumiinikloridikäsittelyn jälkeen. Vaikka vesi onkin alkanut myöhemmin samentua uudelleen, se pysyy nyt kuitenkin todennäköisesti kesähelteilläkin vähäravinteisena ja uimakelpoisena.
Vaikkei alun perin kirkasvetiseen, matalaan järveen ollutkaan enää vuosiin kohdistunut merkittävää ulkoista ravinnekuormitusta, sisäinen fosforikuormitus järven pohjasedimentistä oli kuitenkin pitänyt yllä sinileväkukintoja.
Veden fosforipitoisuus oli kolme kertaa ja klorofyllipitoisuus viisi kertaa korkeampi kuin hyvään ekologiseen tilaan vaadittava taso, ja järven tila tunnettiin kuntien teettämien seurantojen ja tutkimusten ansiosta hyvin. Alumiinikloridikäsittelyyn ryhdyttiin, koska muilla keinoilla ei olisi riittävän hyvin turvattu paikallisesti erittäin tärkeän järven virkistyskäyttöä.
Heti käsittelyn jälkeen vesi on yleensä hetken hyvinkin kirkasta, kun pohjalle vajoava alumiinihydroksidisakka sitoo vajotessaan paitsi fosforin, myös vedessä olevan kiintoaineen. Näin kävi myös Littoistenjärvellä. Tilanne tasoittuu kuitenkin yleensä pian ja onnistuneenkin tuloksen ylläpitäminen edellyttää aina myös jatkohoitoa, kuten särkikalojen määrän kasvua rajoittavaa hoitokalastuksen jatkamista ja todennäköisesti myös toista kemikaalikäsittelyä.
Kemikaalikäsittelyjen keskimääräinen vaikutusaika vaihtelee
-Kemikaalikäsittelyjen keskimääräinen vaikutusaika on ollut eri puolilla maailmaa toteutetuissa yli sadassa hankkeessa noin 15 vuotta, kertoi SYKEn asiantuntijaseminaarissa torstaina esiintynyt dosentti Brian Huser Ruotsin Maataloustieteiden yliopisto SLU:sta.
Aika riippuu kuitenkin järven syvyydestä; matalissa järvissä keskimääräinen vaikutusaika on jäänyt kuuteen vuoteen, mutta syvissä, kerrostuvissa järvissä aika on ollut jopa yli 20 vuotta. Vaikutusaika riippuu myös siitä, miten hyvin sedimentin koostumus tunnetaan etukäteen ja miten hyvin kemikaalin annostelu on määritetty.
Alumiini on maankuoren yleisin metalli, jota esiintyy muutenkin järven sedimentissä ja jota lähes jokainen meistä syö päivittäin eri tuotteiden ainesosana. Esimerkiksi Ruotsissa menetelmää on käytetty järvien sisäisen fosforikuormituksen vähentämiseen jo yli 50 vuoden ajan ja juomaveden käsittelyyn yli 200 vuotta.
Oikea annostelu on välttämätöntä, etteivät alumiinikemikaalit aiheuta veden pH:n laskua, josta voi seurata kalakuolemia. Toisaalta, jos veden pH nousee liian korkeaksi vesikasvien tai levien yhteyttämisen seurauksena, alumiiniin sitoutunut fosfori voi vapautua sedimentistä.
Kemikaalikäsittelylle on oltava ympäristölupa
Alumiinikloridin käyttö rehevän järven kunnostamiseen edellyttää ympäristöluvan hakemista. Lupaa haettaessa on esitettävä tarkat perustelut käsittelyn tarpeellisuudesta, annostuslaskelmat, vaikutusarviointi sekä varautumissuunnitelma yllättäviä tilanteita, kuten veden liiallista happamoitumista ja kalakuolemia varten. Myös käsittelyn tuloksellisuuden seuranta tulee suunnitella.
Suomessa käsittely sopii lähinnä pieniin, seurantatietojen perusteella voimakkaasti sisäkuormitteisiin järviin, joiden ekologinen tila on huono tai välttävä. Kemikaalikäsittelyä suunnittelevien ja ympäristölupaa hakevien on myös syytä hakea mahdollisimman laajaa tukea alueen toimijoilta, ettei kunnostushanke pysähdy mahdollisiin valituksiin ympäristöluvasta.
(Lähde: SYKE)
