Malminlentokentän funkis-tyylinen päärakennus säilyy joka tapauksessa.

Malmin lentokenttä on noussut lyhyen ajan sisällä Guggenheim-hankkeen jo toiseksi Helsingin kunnallispoliittiseksi kysymykseksi, joka herättää intohimoja valtakunnanlaajuisesti, hallituksessa ja eduskunnassa ja erityisesti somessa.

Timo Soini, ps., profiloitui voimakkaasti Guggenheim-keskustelussa, ja nyt pääministeri Juha Sipilä, kesk., on asettunut puolustamaan Malmin lentokenttää.
Somessa on jo ehditty ihmetellä, että maakuntien keskustalaiset ja perussuomalaiset ovat kovin huolissaan helsinkiläisten yksityislentäjien harrastusmahdollisuuksista. Sipilä kuitenkin harrastaa itse lentämistä.

Malmin kenttä on saanut taakseen huomattavan kansanliikkeen, ja asiasta aivan ilmeisesti keskustellaan käynnistyvässä kuntavaalikampanjassa.

Santahamina riittäisi vaihtokaupassa

Valtio on luopunut lentotoiminnasta Malmilla ja luovuttanut sen Helsingin kaupungille, joka aikoo rakentaa alueelle asuntoja. Taustalla on valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien sopimus, jossa kaupungit sitoutuvat tiettyyn asuntotuotannon määrään.

Malmille on kaavailtu rakennusoikeutta 1,2 miljoonan kerrosneliömetriä. Asuntoja olisi tulossa noin 80 000 ihmiselle. Se vastaa kolmannesta Helsingin viime vuonna hyväksytyn yleiskaavaan mukaisesta uudesta asuntorakentamisesta.

Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että valtio vaihtaisi Malmin kentän alueen johonkin toiseen omistamaansa alueeseen Helsingissä. Ainoaksi vaihtoehdoksi on todettu puolustusvoimien käytössä oleva Santahamina, mutta siitä valtio ei ole valmis luopumaan. Santahamina kuitenkin olisi korkeatasoinen, viihtyisä ja houkutteleva paikka asuntotuotannolle.

Osalle Helsingin kuntapäättäjistä Santahamina kelpaisi, mutta osalle taas puolustusvoimien intressit ovat ylikäymättömät.

Santahaminasta vaihtovälineenä eivät ole innostuneita myöskään Malmin kentästä kiinnostuneet perussuomalaiset ja keskusta.

Historiallista arvoa korostetaan

Malmin kentän ystävät ovat käyneet voimakasta kampanjaa jo pitkään. He eivät luovuttaneet myöskään siinä vaiheessa, kun Helsingin valtuusto äänestyksen jälkeen päätti, että kiitoratojen tilalle kaavoitetaan asuntoja. Lentokentän funkis-rakennukset on tarkoitus joka tapauksessa säilyttää.

Sitten kentän puolustajat tekivät kansalaisaloitteen, jonka taakse saivat riittävän määrän kannattajia. Nyt aloite päätynyt eduskunnan käsittelyyn.

Malmin säilyttämistä lentokäytössä puolustetaan muun muassa sen historiallisella arvolla, harrastaja- ja yksityisilmailun tarpeilla sekä varajärjestelmänä Helsinki-Vantaan rinnalla.

Puolustajat muistuttavat myös, että aikanaan lopettamisen ehdoksi asetettiin se, että korvaava kenttä järjestyy.

Korvaavaa kenttää Malmin tilalle on etsitty tuloksetta jo ainakin kymmenen vuotta. Puolen tunin matkan päässä Nummelassa valmiina oleva harrastajailmailuun käytetty kenttä ei ole kelvannut. Keskustelussa on myös huomautettu, että Suomessa on runsaasti vajaassa käytössä olevia lentokenttiä, mutta Malmin ystäville ne sijaitsevat liian kaukana Helsingistä.

Kentän puolustajat katsovat myös, että maa-alue on laadultaan sellaista, että rakentaminen tulee kalliiksi. Tähän on vastattu, että markkinat määräävät hinnat ja pohjatöiden osuus lopullisessa hinnassa on kovin vähäinen.

Hallitus tuskin ryhtyy mihinkään Malmin kentän pelastamiseksi, koska ei halunne luopua ainoasta vaihtomahdollisuudesta, Santahaminasta. Asiasta keskustellaan vilkkaasti, ja lopputulokseksi jää, että hallituksessa kentän puolustajat toteavat, että kenttä olisi säilytetty, mutta Helsinki ei suostunut.

 

EERO KARISTO

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *