Yrittäjät: Kuntien infran korjausvelan kimppuun kumppanuuksilla
Kuntien infraverkon korjausvelka nousee 2,5 miljardiin euroon, mutta löytyy niitäkin kuntia, joissa laskelmia ei ole tehty.
Kuntien kuntatekniikan korjausvelaksi on laskettu 2,5 miljardia euroa. Jos rakennuskanta lasketaan mukaan, infran korjausvelka nousee 5 miljardiin. Yrittäjäkenttä ehdottaa kunnille yhteistyötä ja kumppanuutta korjausvelan kuromisessa.
Suomen kunnilla on katuverkkoa yhteensä 26 000 kilometriä. Jätevesiviemäreitä löytyy 50 000 ja vesijohtoja 100 000 kilometriä.
Suomen Yrittäjien yhdessä INFRAn, Koneyrittäjien ja Rakennusliiton kanssa Taloustutkimukselta tilaama selvitys kertoo, että Suomen 21 suurimmalla kunnalla on hyvin moninaisia tapoja hoitaa infraverkostoa.
Taloustutkimuksen kokoaman selvityksen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vesi- ja jätehuolto on kuntayhtymän hoteissa (Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY). Kiinteistöjen hoito ja huolto ovat Espoossa liikelaitoksella, ja Helsingissä sekä Vantaalla viraston rootelissa.
Suurin ero syntyy kuitenkin käytännön tavoissa hoitaa infratoimia. Helsinki tekee paljon itse, jolloin sen aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden ostoon käyttämä summa asukasta kohti on lähes kaksinkertainen Suomen 21 suurimman kunnan keskiarvoon nähden.
Ero konkretisoituu koneiden ja laitteiden omistamisessa. Kuntien keskimääräinen summa on 116 euroa asukasta kohti, mutta Helsingillä luku on 290 euroa, Vantaalla 85 ja Espoolla vain 75 euroa asukasta kohti, Taloustutkimuksen selvitys kertoo.
– Jos kunta omistaa paljon työkoneita, tarvitaan myös paljon koneiden käyttäjiä eli työntekijöitä. Yrityksien voi olla helpompi käyttää tehokkaasti koneita laitteita esimerkiksi infran hoidossa ja infrahankkeissa ympäri vuorokauden siellä, missä kysyntää on, tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta kuvailee.
Yrittäjien hankkeessa painotetaan yksityisen ja julkisen puolen kumppanuutta.
– Jos kunnan tase ei ole töissä, kannattaa pohtia ostopalveluita, Holm sanoo.
Kuntaliitossa korjausvelasta ollaan hyvinkin huolissaan.
– Korjausvelka on todella suuri, mutta löytyy myös kuntia, joissa asiaa ei ole selvitetty. Tärkeää onkin, että korjausvelan suuruus ja painopistealueet selvitetään, jolloin voidaan tehdä kestävät suunnitelmat korjausvelan kiinni kuromiselle, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo.
– Tämä on pitäjänteinen projekti, joka pitää saada liikkeelle, Koskinen sanoo.
Kuntien Infra Kuntoon -materiaalia täältä.
