Kaupungeilta vaaditaan yhä uusia toimintatapoja ja nopeaa varautumista muutoksiin. (Kuva: Mikkelin kaupunki)

VTT:n koordinoima kansainvälinen työryhmä on julkaissut tulevaisuuden älykkäiden kaupunkien tiekartan. Tulevaisuuden kaupungissa vesiputki voi korjata itse itsensä.

Kaupungistumien on maailmanlaajuinen kasvava trendi. Maapallonpinta-alasta vajaat kolme prosenttia on kaupunkialueita, mutta kaupunkien osuus luonnonvarojen kulutuksesta on 70 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä 75 prosenttia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n asiantuntijat laativat kansainvälisessä yhteistyössä älykaupunkien kehitykseen ja tulevaisuuteen liittyvän tiekartan. Se koostuu seitsemästä pääteemasta: energia, rakennukset, infrastruktuuri, maankäyttö, kuljetus ja liikkuminen sekä yhteisöt ja käyttäjät. Nyt päättynyt hanke on alkanut 2014.

Kaupungeilta odotetaan uusia toimintatapoja ja nopeaa varautumista muutoksiin. Niiden pitää olla resurssitehokkaita ja vähennettävä päästöjä.

Vahvoja muutostrendejä ovat energiankäytön tehokkuus, vuorovaikutteinen älyteknologia ja uudenlaiset palvelut.

Tiekartassa kiinnitetään huomiota kestäviin ja älykkäisiin muutoksiin varautumiseen. Se mahdollistaa paremman resurssitehokkuuden, kustannussäästöt ja pienemmät päästöt. Rakennuksen energianhallinnassa ennakoitavat, yksilölliset ja itseoppivat järjestelmät kuluttavat vähemmän energiaa.

Materiaalit hyödyntävät tietoa

Tiekartan mukaan rakennus- ja kiinteistöalalle syntyy uusia liiketoimintamalleja ja toimijoita, kun siirrytään infrastruktuurista palveluihin.

Enää ei myydä neliöitä, vaan myydään tarpeen mukaisia, yksilöllisiä tiloja ja olosuhteita, joihin on integroitu älykäs ja vuorovaikutteinen teknologia. Edistynyt teknologia voidaan lisätä vanhoihinkin rakennuksiin.

Vuorovaikutteinen teknologia tuottaa jatkuvaa ajantasaista tietoa rakennuksen tilasta. Sitä hyödyntävät myös rakennuksen omat materiaalit, jotka korjaavat itse itsensä vikatilanteessa. Kun vesiputki havaitsee mahdollisen vuodon, se korjaa automaattisesti itse vuotokohdan, tiekartassa ennustetaan.

Selvityksen on julkaissut kansainvälinen rakennusalan tutkimusjärjestö CIB, International Council for Research and Innovation in Building and Construction.

Selvitys on luettavissa täällä.

 

EERO KARISTO

 

Anna Tienvieri
anna.keskinen@hel.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*