Kuntarahoituksen Pekka Averio: Paluu 70-luvulle
Kuntien verotusoikeuteen puuttuminen on iso perustuslaillinen kysymys, huomauttaa Pekka Averio. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntien ja kuntayhtymien merkittävä rahoittaja Kuntarahoitus haluaa pysyä jatkossakin sote-investointien rahoittajana. Sote- ja maakuntalakiuudistuksen kaavailuissa tätä mahdollisuutta ei ole.
– Palataan oikeasti kuin 70-luvulle. Maakunnathan ovat sitten valtion hallinnon jatketta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Pekka Averio.
Kuntarahoitus on hyvin huolissaan kuntien veroprosentin leikkauksen ja verokaton vaikutuksista kuntiin.
– Kuntien tulot putoavat, mutta taseet jäävät ennalleen eli käytännössä velat jäävät ennalleen, muistuttaa Averio.
Hän huomauttaa, että kuntien verotusoikeuteen puuttuminen on iso perustuslaillinen kysymys.
Hänen mukaansa on suuri riski, että kunnat menettävät nykyisen nollariskiasemansa ja kuntien rahoituksen hinta nousee.
Kuntarahoitus korostaa tiistaina hyväksytyssä lausunnossaan sote- ja maakuntalakipaketista, että maakunnille siirrettävien sote- ja muiden tehtävien rahoitusta ei pitäisi irrottaa kuntasektorin yhteisestä varainhankintajärjestelmästä.
Nykyisen rahoitusjärjestelmän luottokelpoisuuden heikentäminen uhkaa hinnannousun lisäksi myös vaikeuttaa kuntien rahoituksen saatavuutta.
Kuntarahoitus tähtää lausunnollaan, että sote- ja maakuntauudistus kyetään toteuttamaan kuluvan vaalikauden aikana. Kuntarahoitus katsoo kuitenkin, että maakuntien verotusoikeus tulisi ottaa käyttöön seuraavalla vaalikaudella. Lakipaketissa esitettyä valtion rahoitusmallia olisi pidettävä vain siirtymäkauden ratkaisuna.
-Jos on lailla perustettu viranomainen, jolla on vaalit, sillä pitäisi olla myös verotusoikeus. Länsimaisessa demokratiassa ne kulkevat käsi kädessä, tiivistää Averio.
Kuntayhtymien lainojen siirto
ei onnistu – suuri myllerrys edessä
Kun kuntayhtymien omaisuus siirtyy vuoden 2019 alussa maakunnille, samalla siirtyvät myös velat.
Omaisuus siirtyy korvauksetta. Velat siirtyvät suoraan lain nojalla, ja valtio antaa siirtyville veloille takauksen.
– Meidän kannalta tämä on ihan hyvä juttu tähän asti. Ongelman muodostaa se, että Kuntien takauskeskus, joka takaa meidän varainhankinnan, on lailla perustettu. Siinä laissa ei mainita, että me voisimme rahoittaa maakuntia, Averio sanoo.
Velkojen siirto ei siis Kuntarahoituksen osalta ole mahdollinen, ellei takauskeskuslakia muuteta.
– Lakiin pitäisi lisätä, että me voimme rahoittaa myös maakuntia, niiden palvelulaitoksia ja niiden omistamia yhtiöitä.
Jos lakia ei muuteta, siitä seuraisi melkoinen myllerrys.
Lainoja noin 600–700 miljoonan euron edestä joudutaan irtisanomaan ja kilpailuttamaan uudelleen. Kuntarahoituksen kuntayhtymille tekemät leasing-sopimukset pitää siirtää jonnekin. Johdannaissopimukset pitää purkaa, Averio luettelee.
– Nyt kun valtio lähtee takaamaan, muut rahoittajat voivat jatkaa luotonantoa eikä luottoriski muutu. Meillekin tämä olisi hyvä ratkaisu ilman takauskeskuskuviota, hän sanoo.
Averio ihmettelee, mistä suurille hankkeille löytyy muita rahoittajia, ”kun muutenkaan ei löydy rahoittajia”.
Hän kysyy, aikooko valtio tosiaan toimia budjetin kautta sosiaali- ja terveyssektorin rahoittajana.
– Toimijoiden kannalta se voisi olla aika jäykkää ja hankalaa.
Kuntarahoitus ei ole saanut selville sitä, miksi sen asemaa halutaan heikentää.
– Tätähän me olemme ihmetelleet, että miksi Kuntarahoitus jätetään tietoisesti ulos tästä. Meiltä on moni kysynyt, miksi Kuntarahoitusta halutaan tässä tilanteessa syrjiä, Averio sanoo.
FAKTAT:
Kuntien ja asuntoyhtiöiden luotottaja
– Kuntarahoituksen asiakaskunta on lailla rajattu kuntiin ja niiden määräysvallassa oleviin yhteisöihin sekä ARA:n yleishyödyllisiksi nimeämiin toimijoihin.
– Kuntarahoituksen erityistehtävänä on turvata valtion tukeman asuntotuotannon ja perusparannusten edullinen rahoitus.
– Kaikki Kuntarahoituksen myöntämät luotot ja leasing-sopimukset ovat nollariskiluokassa, koska rahoitus on myönnetty suoraan kunnalle, kunnan määräysvallassa olevalle yhteisölle, jolla on kunnan omavelkainen takaus tai yleishyödylliseen asuntotuotantoon, jossa on kiinteistövakuudet ja valtion täytetakaus.
– Finanssikriisin aikana Kuntarahoitus rahoitti suuria asuntorakennushankkeita, kun valtio halusi lisätä vuokra-asuntotuotantoa eikä kukaan muu pystynyt rahoittamaan hankkeita. Siinä vaiheessa valtio tuli Kuntarahoituksen yhdeksi omistajaksi.
– Kunnat omistavat Kuntarahoituksen osakkeista 53,34 prosenttia, Keva 30,66 prosenttia ja Suomen valtio 16 prosenttia.
Kuntarahoituksen_sote-lausunto
