Jarmo Korhonen kiinteistöriskeistä: ”Tämä on kunnille katastrofi”
Jarmo Korhonen arvioi sote-kiinteistöjen riskin kunnille paljon isommaksi kuin ministeri Anu Vehviläinen (Kuva: Ville Miettinen)
Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen varoittaa kuntia sote-kiinteistöjen riskeistä. Hänen mielestään pitää puhua miljardiluokan riskeistä eikä 700-800 miljoonasta eurosta kuten viime aikoina on arvioitu.
– Tämä on kunnille katastrofi. Kunnista tehdään vain vuokraisäntiä, ja kunnat pannaan kilpailemaan siitä, kuka saa säilyttää hoivatoimipaikat kunnan omalla alueella, Korhonen summaa valmistelussa olevan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset.
Korhonen toimii nykyään vanhempana neuvonantajana Talent Vectia -asiantuntijayhteisössä. Titteli on senior advisor.
Yhtiö pyrkii löytämään ratkaisuja esimerkiksi kiinteistökysymyksiin.
Kuntien välinen
kilpailu kovenee
Kuntien välinen kilpailu tulee Korhosen mukaan olevan ilman muuta kovaa.
– Kuka tarjoaa maakunnan palvelulaitoksen tytärfirmalle paremmat tilat vuoden 2021 jälkeen, on aina etulyöntiasemassa. On päivänselvää, että kuntia voidaan kilpailuttaa ja katsotaan missä saadaan parhaat mahdolliset edut ja hinnat.
Korhonen muistuttaa, että vuoden 2021 jälkeen kaikki vuokrasopimukset ovat irtisanottavissa.
– Sen jälkeen maakunnilla on oikeus jatkaa vuokrasopimusta vuoden verran, mutta niillä on myös oikeus sanoa vaikka kaikki sopimukset irti.
Jos kunnan sote-kiinteistö jää käyttämättä, se vaikuttaa kaikkeen kunnan toimintaan. Se ei ole pelkästään kiinteistökysymys, vaan myös kunnan vetovoimakysymys.
– Ongelma ei ole tyhjentyvä tila niinkään, vaan se, säilyykö kunnassa työpaikat. Tyhjässä sosiaali- ja terveyskeskuksessa ei ole ensimmäistäkään työpaikkaa.
Korhonen on lukenut tarkkaan Nordic Health Groupin (NHG) kesän aikana tekemän selvityksen, jonka mukaan kuntien sote-kiinteistöistä jää noin 700-760 miljoonan euron tasearvon edestä ilman käyttöä lähimmän viiden vuoden aikana.
Vastaavasta arviosta kertoi kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, kesk., vastikään Kuntalehden haastattelussa. Vehviläinen muistutti, että riskikiinteistöjen määrä on aiemmin arvioitua pienempi.
Korhonen vakuuttaa, että riskit ovat paljon suurempia kuin Vehviläinen ja NHG sanovat.
-700-800 miljoonan arvio koskee vain niitä tiloja, jotka ovat kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa. Sen lisäksi tulevat kaikki ne tilat, jotka on vuokrattu kunnille ja kuntayhtymille. Yksityisille omistajille voi tulla myös ongelmia.
Jos valinnanvapaus toteutuu, palveluiden tuottajiksi tulee entistä enemmän yksityisiä toimijoita. Ne taas voivat rakentaa ainakin maakuntien keskuksiin ja suurimpiin kuntiin uusia toimitiloja.
Riskikiinteistöjen tasearvo nousisi Korhosen arvion mukaan silloin ”ainakin pariin miljardiin euroon”.
– Eihän maakunta pysty sitten käyttämään niitäkään tiloja, mitä se nyt arvioi käyttävänsä, jos sillä ei ole asiakkaita. Kyllä julkista omaisuutta hävitetään aika rankalla kädellä.
Mitkään valtionavut
eivät riitä
Hallituksessa on mietitty kuntien avustamista riskikiinteistöjen hoidossa.
– Mitkään valtionavut eivät tule riittämään, Korhonen viittaa hallituksen reformiministeriryhmän torstaina tekemään alustavaan linjaukseen.
Sen mukaan kunnille voitaisiin myöntää valtionavustusta tai harkinnanvaraista korotettua valtionosuutta jatkovalmistelussa tarkemmin määriteltävällä tavalla. Lisäksi kunnille annettaisiin tukea kiinteistökehitykseen ja markkinointiin.
Kyseiset keinot olivat mukana Vehviläisen haastattelussa Kuntalehdessä (9/2016).
Kuntien on
toimittava pian
Ne kunnat, jotka joutuvat kiinteistöjen vuoksi ongelmiin, joutuvat myös verotulojen ja palveluiden kanssa ongelmiin, Korhonen huomauttaa.
– Osassa kunnista ongelmat moninkertaistuvat. Pudotus tulee olemaan kova.
Mitä kuntien nyt pitäisi tehdä?
Korhonen on sanonut kuntien vaikuttajille, että ryhtykää heti töihin.
– Tehkää heti arvio pahimman mahdollisen, puolivaikean ja parhaan vaihtoehdon mukaan. Mitkä edellytykset kunnalla on jäljellejäävällä rahoituksella edes toimia vuokraisäntänä? Miten turvataan palvelut ja verotulot?
Korhosen viesti on se, että jos kunnat eivät toimi heti, ensi kesästä lähtien ”muut ottavat vallan”.
Hän muistuttaa, että jo ensi kesänä astuu voimaan väliaikaishallinto ja maakuntahallinto maaliskuussa 2018. Koko uudistuksen pitäisi toimia vuoden 2019 alussa.
– Sen jälkeen kuntien sananvalta on nolla.
Martta Nieminen
