Katajanokan maaperässä tiiltä, puuta, lasia ja betonia
Tutkimuksissa useissa kohdissa on myös todettu hyvin pieniä pitoisuuksia bentseeniä, tolueenia ja kloorattuja liuottimia. Katajanokkaa rakennettiin 1970-luvulla, kuva vuodelta 1978.
Helsingin kaupunki teetti keväällä 2016 maaperätutkimuksia katu- ja puistoalueilla itäisellä Katajanokalla.
Tutkimusten mukaan alueilla, jossa merta on täytetty ennen 1940-lukua, on maaperässä runsaasti tiiltä, puuta, betonia ja lasia noin 2–6 metrin syvyydessä.
Samassa syvyydessä myös raskasmetallien, öljyjen ja polyaromaattisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden pitoisuudet ovat selvästi korkeammat kuin luonnontilaisessa maassa. Koska nämä haitta-aineet eivät pääosin ole haihtuvia ja ne ovat syvällä maassa, niistä ei aiheudu haittaa terveydelle tai viihtyvyydelle.
Tutkimuksissa useissa kohdissa on myös todettu hyvin pieniä pitoisuuksia bentseeniä, tolueenia ja kloorattuja liuottimia. Nyt todetut pitoisuudet näitä haihtuvia yhdisteitä ovat niin pieniä, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa. Aineet ovat todennäköisesti peräisin Katajanokalla 1970-luvun puoliväliin asti toimineen telakan tai sataman toiminnasta.
Helsingin kaupunki teettää itäisen Katajanokan katu- ja puistoalueilla seurantatutkimuksia, jotta saadaan selville haihtuvien yhdisteiden pitoisuustasojen vaihtelu. Näin varmistutaan siitä, etteivät haitta-ainepitoisuudet aiheuta terveysriskejä tulevaisuudessakaan.
Itäisen Katajanokan maaperätutkimukset tilasi kiinteistövirasto ja ne on tehty Helsingin ympäristökeskuksen valvonnassa. Tutkimukset on suorittanut Ramboll Finland Oy.
Tutkimusraportti tästä linkistä.
