Helsinki–Tallinna -tunnelin toteutus tutkitaan EU-rahoituksella
Tunneli Tallinnaan: Tunnelin kustannuksia ja hyötyjä verrataan myös vaihtoehtoon, jossa nykyistä lauttaliikennettä lähdettäisiin parantamaan. (Kuva Seppo Haavisto)
Uudenmaan liitto kumppaneineen selvittää EU-rahoituksen turvin Helsinki–Tallinna-rautatietunnelin toteutusmahdollisuudet. EU:n Keskisen Itämeren ohjelman rahoitus varmistui 14. kesäkuuta. Kaksivuotisessa hankkeessa tunnelihanketta tutkitaan teknisestä, taloudellisesta ja kilpailukyvyn näkökulmasta.
Myös Helsingin ja Tallinnan kaupunkien valmistelema satamien matkaketjujen sujuvoittamiseen tähtäävä hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen. Yhteensä näiden kahden hankeen rahoituspotti on 3,1 miljoonaa euroa.
Selvyys tunnelin talousvaikutuksista ja rakennuskustannuksista
Reilu vuosi sitten julkistetun esiselvityksen mukaan Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli voisi olla taloudellisesti kannattava investointi. Nyt käynnistyvässä FinEst Link -hankkeessa perinpohjaisesti, kannattaisiko hanke todella toteuttaa. Tunneliyhteys olisi maailmanlaajuisesti mittava hanke, ja se hyödyttäisi koko Suomea.
Esiselvityksen mukaan noin 30 prosentin matkustaja- ja rahtivolyymien kasvu nykyisestä kattaisi jo yli puolet tunnelin kustannuksista. Myös yksityiset sijoittajat olisi saatava liikkeelle. Rautatieosuuden rakennuskustannuksiin tarvittaisiin EU:lta 40 prosentin tukirahoitus. Vastaava rahoitusosuus on myönnetty esimerkiksi Tanskan ja Saksan välisen tunnelin rakentamiseen.
Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen on tyytyväinen, että työ tunnelin toteutettavuuden selvittämiseksi alkaa nyt toden teolla.
– Tunneli ei ole vain Helsingin seudun ja Uudenmaan, vaan koko Suomen tulevaisuuden avainhanke, joka toteutuessaan siirtää Suomen saarelta lähemmäksi Eurooppaa ja vahvistaa Helsinki–Tallinna-kaksoiskaupungin asemaa Pohjois-Euroopan keskuksena, Savolainen muistuttaa.
Kannattavuuden lisäksi hankkeessa selvitetään tunnelin rakentamisen turvallisuutta, ympäristövaikutuksia ja teknisiä rakentamismahdollisuuksia. Tunnelin kustannuksia ja hyötyjä verrataan myös vaihtoehtoon, jossa nykyistä lauttaliikennettä lähdettäisiin parantamaan.
– Helsingin seudun ja Uudenmaan liikennejärjestelmän tulevaisuuden kannalta mahdollinen tunneliyhteys ja lauttaliikenteen tuleva kehitys ovat ydinkysymyksiä. Näiden selvittämistä tarvitsemme myös juuri käynnistyneessä maakuntakaavan valmistelussa, sanoo aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva Uudenmaan liitosta.
Uudenmaan liiton kumppaneina hankkeessa ovat Harjun lääninhallitus, Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto.
Kohti tehokkaampaa liikkumista
Helsingin ja Tallinnan kaupunkien FinEst Smart Mobility -älyliikennehankkeessa parannetaan Tallinnan Vanhan sataman ja Helsingin Jätkäsaaren välisen liikenteen sujuvuutta ja matkustusmukavuutta. Työ tehdään kokeillen erilaisia fiksun liikkumisen tapoja, joita sovelletaan esimerkiksi liityntäpysäköintiin ja raskaan liikenteen ohjaukseen. Kokeiluja tehdään sekä Helsingin että Tallinnan satamissa.
Lisäksi suunnitelmissa on parantaa yhteyksiä satamista edelleen Helsingissä lentokentälle ja Tallinnan kehätielle. Tässä hankkeessa on kaupunkien lisäksi mukana Viron tiehallinto.
Yksi suuri työmarkkina-alue
Helsinki ja Tallinna ovat jo lähes samaa työmarkkina-aluetta. Yksin Helsingin seudulla työskentelee tällä hetkellä useita kymmeniä tuhansia virolaisia, joista suuri osa matkustaa merireittiä Helsinkiin viikoittain. Virolaisten huvimatkojakin on Helsinkiin melkein yhtä paljon kuin työmatkoja. Lisäksi lähes 20 prosenttia Virosta lähtevistä on matkalla Helsinki-Vantaan lentokentän kautta muualle maailmaan.
Myös rahtiliikenne tulee lisääntymään huomattavasti, kun Rail Baltica -rautatieyhteys Tallinnasta Varsovaan valmistuu vuonna 2025.
Yhdessä Helsingin ja Tallinnan kaupungit muodostavat noin puolentoista miljoonan asukkaan talousalueen, jonka potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää nykyistä nopeampaa ja sujuvampaa matkustamista kaupunkien välillä. Lyhyellä aikavälillä kannattaa kehittää nykyisiä laivayhteyksiä ja matkojen sujuvuutta satamissa. Pitkällä aikavälillä merenalainen rautatietunneli olisi ratkaisu kaupunkien välisen yhteyden nopeuttamiseksi.
(Lähde: Uudenmaan liitto)
