Suomen jätehuolto kirimässä Euroopan kärkijoukkoon
Suomi nousee kärkijoukkoon jätehuollossa.
Suomi lähestyy hyvää vauhtia eurooppalaista kärkikastia yhdyskuntajätteiden hyödyntämisessä ja kierrätyksessä. Tieto ilmenee Euroopan tilastoviraston julkaisemasta yhdyskuntajätetilastosta 2014.
Euroopan maissa sijoitettiin yhdyskuntajätteestä vuonna 2014 kaatopaikoille keskimäärin 28 prosenttia. Suomessa yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille vain 17 prosenttia. Kaatopaikkasijoituksen osuus pieneni Suomessa vuoden 2013 tilastosta huikeat 28 prosenttiyksikköä. Myönteinen muutos jatkuu edelleen. Yhdyskuntajätteiden hyödyntämisasteen arvioidaan Suomessa olleen vuonna 2015 jopa hieman yli 90 prosenttia eli kaatopaikoille viedään enää alle 10 prosenttia yhdyskuntajätteistä.
Euroopassa on kuusi valtiota, joissa käytännössä kaikki muodostuva yhdyskuntajäte kierrätetään tai hyödynnetään energiana. Suomessa on hyvä jätehuollon infra, joka mahdollistaa pääsyn samalle tasolle.
Biojätteen kierrätyksessä kärkikastia
Biojätteen kierrätyksessä Suomi on samalla tasolla kärkijoukon kanssa. Sen sijaan muun kierrätyksen osuus on Suomessa selkeästi pienempi kuin muissa vastaavissa maissa. Muussa kierrätyksessä näyttäisi olevan merkittävästi lisäyspotentiaalia pääasiassa tuottajavastuulla olevissa jätteissä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa muun kierrätyksen osuus on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna.
Käytännössä ero vastaa kunnallisten jätelaitosten yhdistyksen JLY:n jo aikaisemmin esille nostamaa ongelmaa, jossa yksityiset jätehuoltoyritykset keräävät kierrätyskelpoisia jätteitä, lähinnä pakkausjätteitä, energiajätteenä ”kierrätyspolttoaineen” valmistukseen ja polttoon. Energiajätteen keräyksen lopettamisella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi välittömästi 10 prosenttiyksikköä ja muiden kärkimaiden tasolle.
(lähde: Jätelaitosyhdistys ry)
On vähän kyseenalaista kuntasektorilta rakentaa jätteenpolttolaitoksia puolelle kaikesta Suomen yhdyskuntajätteestä, vaikeuttaa yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä estämällä heiltä monin paikoin suorat jätehuoltosopimukset ja sitten syyttää yksityisiä jäteyrityksiä siitä, ettei kierrätetä tarpeeksi.
Asuinalueeni jäteyhtiö ei ole tiedotteissaan puhunut mitään kuluttajapakkausten tuottajavastuun käynnistymisestä ja Rinki-verkosta. Jos haluttaisiin edistää kierrätystä eikä vain omaa asiaa, olisivat varmaan kertoneet.
”Energiajätteen keräyksen lopettamisella yhdyskuntajätteen kierrätysaste nousisi välittömästi 10 prosenttiyksikköä ja muiden kärkimaiden tasolle”. Kerrohan Markku Vento, missä on ne valmiit kierrätyslaitokset, jotka samantien voisivat prosessoida energiajätteen kierrätysraaka-aineiksi?
Kyllä tätä henkiin jääneet yksityiset yritykset kovasti koettavat kehittää vaikka toimintaympäristö on tehty mahdollisimman hankalaksi.
Onneksi joillakin on se solvaamaanne kierrätyspolttoaineen tekoa varten oleva linjasto, sitä kehittämällä voidaan tehdä myös raaka-aineita lajitteleva linjasto.
Jätevoimaloita ei sellaiseksi voi kehittää, koska kaikki menee suoraan tuhkaksi. Haluaisin olla asiassa puolueeton mutta tällaisessa tilanteessa syyn vierittäminen yksityisille yrityksille on kyllä niin mautonta, ettei oikein voi liputtaa kunta-alan asenteelle tässä. Se on todella valitettavaa, koska vain kunta (ja ehkä pari suurinta jätealan yritystä) pystyy tehokkaasti vaikuttamaan asukkaiden asenteisiin.