Uusista rakennuksista lähes nollaenergiataloja 2018?
Ympäristöministeriössä on valmisteltu rakennusten energiatehokkuutta koskevaa ehdotusta muutoksiksi maankäyttö- ja rakennuslakiin. Sen mukaan uudet rakennukset, joiden rakennuslupaprosessi käynnistyy 1.1.2018 tai sen jälkeen, on rakennettava lähes nollaenergiataloiksi. Poikkeuksena ovat muun muassa alle 50 neliömetrin rakennukset, enintään neljä kuukautta vuodessa käytössä olevat kesämökit sekä esimerkiksi hartauden harjoittamiseen tarkoitetut rakennukset.
Lakiehdotus lähetetään nyt lausuntokierrokselle, joka päättyy 13.5.2016. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi syksynä ja lain on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alusta.
Ehdotus lähtee siitä, että kaikessa rakentamisessa noudatetaan tiukempia energiatehokkuusarvoja jo vuonna 2018, vaikka EU:n energiatehokkuusdirektiivissä on vaadittu tätä vain viranomaisten käytössä olevilta rakennuksilta. Direktiivi edellyttää vastaavaa tasoa muilta rakennuksilta vasta vuoden 2021 alusta lähtien.
Ehdotusta maanantaina esitellyt rakennusneuvos Pekka Kalliomäki ympäristöministeriöstä painotti, että hyvä sisäilman laatu on tärkeä tavoite.
– Kaiken keskiössä on hyvä sisäilmasto. Energiansäästön myötä tulevat kustannussäästöt ovat marginaalisia, jos niitä verrataan huonon sisäilman aiheuttamien sairauksien hoitokuluihin.
Kalliomäki huomautti myös, että Suomen ilmastossa ei voi päästä kovin lähelle lähes nollaenergiataloa, mutta tavoitteena voi olla nollaenergiakustannusrakennus.
Energiamuotojen laskentakertoimet muuttuvat
Paljon puhetta aiheuttaneet energiatehokkuusvertailussa käytetyn E-luvun laskennassa käytettävät eri energiamuotojen kertoimet muuttuvat. Sähkön kerroin alenee 1,7:stä 1,2:een. Myös kaukolämmön kerroin alenee 0,7:stä 0,5:een.
Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuilta rakennuksilta ei edellytetä lämmön talteenottoa. Ehdotuksen mukaan rakennusten energiankäyttöä on voitava seurata.
Laki- ja asetusehdotusten valmistelu sai sidosryhmiltä laajasti kiitosta avoimuudesta ja rakentavasta vuoropuhelusta. Kehitettävääkin kuitenkin löytyi.
Omakotiliiton toimitusjohtaja Kaija Savolainen oli huolissaan säädösehdotusten asumisen kustannuksia nostavasta vaikutuksesta. ja jopa 30 vuoden arvioiduista takaisinmaksuajoista lähes nollaenergiarakentamisen vaatimille laite- ja rakennusinvestoinneille.
Savolainen korosti myös sitä, että asuintalojen on tulevaisuudessakin voitava olla sellaisia, että niiden talotekniikkaa osaa käyttää tavalliset kansalaiset, joilla ei ole alan koulutusta.
Kiinteistöliiton energia-asiantuntija Petri Pylsy oli huolissaan säädösehdotusten vaikutuksista täydennysrakentamiseen. Hän piti tärkeänä, että esimerkiksi lisäkerroksen rakentamisesta kerrostaloon ei tehdä taloudellisesti kannattamattomaksi uusilla säädöksillä.
– Neuvontaa ja opasmateriaalia tarvitaan varmasti, Pylsy sanoi.
SAFA vaatii yksinkertaisten ratkaisujen sallimista
Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vaatii, että yhä monimutkaisempi ja teknisempi rakentaminen ei saa jatkossa olla ainoa mahdollinen tapa rakentaa. Yksinkertaisia ja pitkäikäisiksi tiedettyjä ratkaisuja ei saa kieltää energiatehokkuusmääräyksillä.
Rakennusosakohtaiset energiatehokkuusvaatimukset uhkaavat SAFAn mukaan tehdä painovoimaisen ilmanvaihdon ja yksiaineisten seinärakenteiden yhdistelmän mahdottomaksi uudisrakentamisessa. Painovoimaisen ilmanvaihdon ja yksiaineisten seinärakenteiden yhdistelmä on tuttu esimerkiksi kantakaupungin satavuotiaista kerrostaloista, perinteisistä hirsitaloista sekä aivan uusimmista kestävän rakentamisen hankkeista. Näiden ratkaisujen toimivuudesta ja ylläpidettävyydestä on pitkäaikaista kokemusta.
– Yksinkertaista, vikasietokykyistä ja varmatoimista ratkaisumallia ei tule kieltää energiatehokkuuden nimissä. SAFA ei puolusta tässä yksittäistä teknistä ratkaisua vaan rakentamisen moniarvoisuutta, SAFAn rakennussuunnittelutoimikunnan puheenjohtaja Ifa Kytösaho sanoi.
Lausuntopyyntö ja säädösmuutosehdotukset ympäristöministeriön verkkosivulla.
