Laadukas talvihoito mahdollistaa ympärivuotisen pyöräilyn
Uumaja on yksi edistyksellisistä pyöräilykaupungeista. Vilkasliikenteisissä alikuluissa on katulämmitys. (Kuva: Kaisa Karhula)
Suomessa keskimäärin noin neljännes pyöräilijöistä jatkaa pyöräilyänsä ympärivuotisesti. Pyöräilyn huippumaassa Tanskassa pyöräilyä ympärivuotisesti jatkavien osuus on suurempi. Osittain tämä selittyy leudommilla talvioloilla, mutta Suomessakin on ympärivuotisen pyöräilyn huippukaupunkeja. Oulussa noin 30 prosenttia ja Jyväskylässä noin 20 prosenttia jatkaa pyöräilyänsä ympäri vuoden.
Ihmiset valitsevat sen kulkumuodon, joka on nopein, helpoin ja vaivattomin. Tämä pätee myös pyöräilyyn ja heijastuu talvipyöräilyn vaatimuksiin. Yhteistä kaikille ympärivuotisille pyöräilyn huippukaupungeille on hyvin suunniteltu infrastruktuuri, laadukkaat talvihoidon menetelmät sekä toimintamalli.
Pyöräily tuo kunnan kassaan euroja
Talvihoito on yksi tärkeä osa pyöräilyn kokonaisvaltaista edistämistä ja sen avulla voidaan kasvattaa pyöräilijämääriä talvella. Vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan noin neljännes pääasiassa kesällä pyöräilevistä olisi valmis kokeilemaan talvipyöräilyä, jos väylien talvihoito olisi parempi.
Yhteiskuntataloudellisesti tarkasteltuna laadukas talvihoito lisäisi liikunnan lisääntymisen kautta ihmisten hyvinvointia ja toisi euroja kunnan kassaan. Pyöräilyn myötä lisääntyvät arkiliikkumisen positiiviset vaikutukset ovat kiistattomia. Niiden tuomat taloudelliset hyödyt kunnalle on syytä huomioida toisessa vaakakupissa, kun mietitään pyöräilyn edistämiseen käytettäviä resursseja.
Kuopiossa tutkittiin 2012 miten talvihoitoa voidaan parantaa ja mitä kustannuksia se aiheuttaa. Työssä laskettiin parannustoimenpiteiden vuosittaisiksi lisäkustannuksiksi 200 000 euroa. Työssä arvioitiin, että jos laadukkaampi talvihoito estää edes kymmenen prosenttia Kuopiossa vuosittain tapahtuvista kaatumistapaturmista (eli noin 130 tapaturmaa vuodessa), vuosittaiset säästöt kunnalle ovat moninkertaiset eli noin 780 000 euroa. Laskelma perustuu siihen, että yksittäisen kaatumistapaturman hinta on kunnalle keskimäärin 6 000 euroa. Lisäksi pyöräilyn terveysvaikutukset heijastuvat suoraan taloudellisina säästöinä kunnalle.
Paikalliset olosuhteet otettava huomioon
Laadun nostaminen vaatii toimintamallien kehittämisen lisäksi myös talvihoidon menetelmien ja kaluston kehittämistä, mikä on resurssikysymys. Pohjoismaista on paljon hyviä kokemuksia siitä, kuinka kokeiluiden ja pilottien avulla voidaan löytää tehokkaasti uusia ratkaisuja. Suomestakin löytyy rohkeita pelinavauksia menetelmien kehittämiseen ja niiden testaukseen.
Muista kaupungeista oppeja haettaessa on kuitenkin tärkeä muistaa, että paikalliset olosuhteet ja sää vaikuttavat suuresti siihen, minkälaiset talvihoidon menetelmät ja talvihoidon käytännöt mihinkin sopivat.
Esimerkiksi Suomessa sataa muihin pohjoismaihin verrattuna enemmän lunta ja talvikuukausien keskilämpötila on alhaisempi. Tämän takia suomalaisissa kaupungeissa etenkin runsaslumisina talvina kriittisiä tekijöitä ovat usein auraus ja lumen säilytys. Kööpenhaminassa sen sijaan keskitytään liukkaudentorjuntaan ja loskan poistamiseen ennen sen jäätymistä, koska lämpötila vaihtelee usein nollan molemmin puolin.
Paikallisista olosuhteista huolimatta yhteinen asia tehokkaan ja toimivan talvihoidon taustalla on hyvin suunniteltu prosessi. Kaikissa talvihoidon mallikaupungeissa pyörä- ja kävelyteiden talvihoidon laatutaso on nostettu korkealle, jopa korkeammalle kuin ajoratojen talvihoito. Lisäksi talvihoidon vaatimukset on huomioitu jo väylästön suunnitteluvaiheessa.
Lue lisää pyöräväylien laadukkaasta talvihoidosta Minna Raatikan artikkelista torstaina 4.2. ilmestyvässä Kuntatekniikka-lehdessä.
