Kuntapäättäjät: Onnistunut kaavoitus on elinvoiman ehto
Kuntapäättäjien mielestä alueen elinvoimaisuutta edistetään parhaiten onnistuneella kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla sekä elinkeinojen aktiivisella tukemisella. Huomattavasti harvempi uskoo, että elinvoima lisääntyy esimerkiksi markkinoinnilla tai veroja alentamalla.
Tiedot käyvät ilmi kuntapäättäjille suunnatusta kyselytutkimuksesta, jonka osatuloksia julkistettiin Kuntatalolla Helsingissä torstaina 10. joulukuuta.
Kaavoituksen ja maankäytön yhteys alueen elinvoimaan arvioitiin tärkeäksi etenkin suurimmissa kaupungeissa. Samaan aikaan suurimpien kaupunkien kuntapäättäjät uskoivat vähiten kunnan markkinointiin elinvoiman edistäjänä.
– Kuntien merkitys paikallisen elinvoiman edistäjänä korostuu tulevaisuudessa. Kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat ensisijaisen tärkeässä asemassa päättämässä alueiden elinvoimaisuuden edellytyksistä, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta toteaa.
Vastaajina 1578 kuntapäättäjää
Päättäjäkysely tehtiin osana ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kyselyyn vastasi 1578 kuntapäättäjää 42 kunnasta. Vastaajat olivat johtavia viranhaltijoita, valtuutettuja sekä hallituksen ja lautakuntien jäseniä.
Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta. Kyselyn lopulliset tulokset julkistetaan kevään 2016 aikana.
Kyselytutkimuksen mukaan kuntien päättäjillä on yleisesti myönteisempi kuva kuntansa toiminnasta kuin kuntalaisilla.
– Tulos on johdonmukainen, sillä myönteinen suhtautuminen kuntaan kuuluu osaltaan päättäjän rooliin. Päättäjien ja kuntalaisten käsitykset kunnan sijoittumisesta muihin kuntiin nähden ovat kuitenkin yllättävän yhteneväisiä, kyselytutkimuksen tekijä, tutkija Siv Sandberg Åbo Akademista kuvaa.
Suurimmissa kaupungeissa päättäjät suhtautuvat myönteisimmin oman kuntansa pärjäämiseen kuin pienemmissä kunnissa, joissa omaan kuntaan oltiin kriittisempiä.
Lähes kaikkien kuntien kuntapäättäjät uskoivat, että heidän kuntansa pärjäisi ainakin kohtalaisen hyvin ”hyvä asua ja elää” -kilpailussa muiden kuntien rinnalla.
Neljässä tutkimuskunnassa kuntalaiset arvioivat kuntansa sijoittumista kuntavertailussa myönteisemmin kuin päättäjät. Säkylässä, Kurikassa, Torniossa ja Parkanossa kuntalaiset olivat tyytyväisempiä kuin päättäjät.
Niin ikään neljän tutkimuskunnan vastaajat arvioivat taloustilanteensa paremmaksi kuin kunnilla keskimäärin. Nämä kunnat olivat Espoo, Hirvensalmi, Kemiönsaari ja Sipoo.
