Kuntalaiset melko tyytyväisiä teknisiin palveluihin
Neljä viidestä kunnallisen jätehuollon käyttäjästä on tyytyväinen palveluun. (Kuva: Ville Miettinen)
Kunnallista kierrätystä oli käyttänyt 87 % vastaajista ja jätehuoltoa 82 % Kuntaliiton laajassa, palveluja koskeneessa kyselytutkimuksessa, johon vastasi 12 500 suomalaista.
Mainitut palvelut olivat kuntalaisten ahkerimmin käyttämiä. Ja ne olivat kärjessä myös tyytyväisyysarvioissa. Jätehuoltoa piti hyvin hoidettuna 74 % vastanneista ja kierrätystä 71 %. Vain kirjastopalveluihin (78 %) oltiin tyytyväisempiä.
Lähes seitsemän kymmenestä vastaajasta piti jätehuoltoa ja kierrätystä hyvänä saatavuudeltaan ja saavutettavuudeltaan.
Kyselyssä kartoitettiin myös kuntalaisten arvioita sivistyspalveluista, terveyspalveluista, sosiaalipalveluista ja koulutuspalveluista.
Koko kyselyn kokonaisindeksi oli asteikolla 1–5 palvelutyytyväisyyden osalta 3,74 ja saatavuuden ja saavutettavuuden osalta 3,64. Teknisten palveluiden osalta vastaavat arvot olivat 3,55 ja 3,66.
Teknisten palveluiden osalta tyytyväisyyteen ei juurikaan vaikuttanut kunnan koko. Alle 5 000 asukkaan kunnissa tyytyväisyys palveluihin oli täsmälleen sama kuin keskiarvo, eli 3,55. Yli 100 000 asukkaan kaupungeissa tyytyväisyysindeksi oli 3,56. Pienimmät arvot palvelutyytyväisyydessä ja saatavuudessa ja saavutettavuudessa saivat 50 001-100 000 asukkaan kaupungit.
Kyselyssä tiedusteltuja teknisiä palveluja olivat kunnallinen asunto- ja tonttitarjonta, rakennusvalvonta, kaavoitus, teiden ja katujen hoito, joukkoliikennepalvelut, ympäristön siisteys, kunnallistekniikka, kierrätystoiminta ja jätehuolto.
Palveluita käyttäneistä jätehuoltoon oli tyytyväisiä 80 % ja kierrätystoimintaan 76 %. Vähiten tyytyväisiä vastaajat olivat kunnalliseen asuntotarjontaan (47 %) ja kunnalliseen tonttitarjontaan (51 %).
Kuntalaiskysely osana
mittavaa tutkimusohjelmaa
Kuntalaiskysely on osa ARTTU2-tutkimusohjelmaa. Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018 eli ARTTU2 on useasta osaprojektista koostuva tutkimuskokonaisuus.
ARTTU2-ohjelma selvittää, miten uudistukset ovat vaikuttaneet kuntien palveluihin, talouteen, demokratiaan ja johtamiseen, henkilöstövoimavaroihin sekä yhdyskuntarakenteeseen ja elinvoimaan.
Ohjelmassa on mukana 40 tutkimuskuntaa, jotka edustavat erikokoisia ja -tyyppisiä kuntia eri puolilta Suomea. ARTTU2 on jatkoa vuosina 2008–2012 toteutetulle, vastaavantyyppiselle Paras-arviointitutkimusohjelmalle. Ohjelma on eri tutkimustahojen yhteinen, ja sitä koordinoi Kuntaliitto.
Tutkimuskuntien väestörakenne ja muut ominaisuudet yhdessä muodostavat edustavan otoksen koko maasta.
ARTTU-tutkimuskunnat:
Askola, Espoo, Hattula, Hirvensalmi, Hollola, Hämeenlinna, Inari, Jyväskylä, Kankaanpää, Keitele, Kemiönsaari, Keuruu, Kokkola, Kotka, Kurikka, Kuusamo, Lappeenranta, Lempäälä, Liperi, Mikkeli, Mustasaari, Nivala, Oulu, Paltamo, Parkano, Petäjävesi, Pudasjärvi, Raasepori, Raisio, Rautalampi, Salo, Sipoo, Säkylä, Tampere, Tornio, Turku, Vaasa, Vantaa, Vimpeli, Vöyri. Kuntalaistutkimuksessa mukana ovat myös Hämeenkoski (yhdistyy Hollolaan 2016) ja Jalasjärvi (yhdistyy Kurikkaan 2016).
