DW: Norja ja Ruotsi taistelevat jätteistä
Norjalla on vaikeuksia saada riittävästi poltettavaa Oslon lähelle rakennettuun Klemetsrudin jätteenpolttolaitokseen, kertoo Deutsche Welle. Päivittäinen polttokapasiteetti on 300 tonnia, jolla tuotettaisiin lämpöä 60 000 kotitaloudelle. Mutta jätteet kulkevatkin laitoksen ohitse Ruotsiin, jossa sitä otetaan vastaan halvemmalla.
Norjassa yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus kiellettiin 2009. Sen jälkeen maassa on investoitu kaukolämpöä tuottaviin jätteenpolttolaitoksiin paljon. Niin paljon, että poltettavasta alkaa Norjan kustannustasolla olla pulaa.-
– Jätemarkkinat toimivat muiden markkinoiden tavoin, mutta suuri ero on siinä, että me emme maksa polttoaineesta, vaan jätteenhaltija maksaa päästäkseen siitä eroon, Jannicke Gerner Bjerkås Oslon energiatoimistosta sanoo Deutsche Wellen haastattelussa.
Sadat jäterekat kuljettavat norjalaisten jätteitä nyt Ruotsin uuneihin. Ruotsalaiset polttolaitokset voivat tarjota palvelujaan halvemmalla maan alhaisemman yleisen kustannustason vuoksi sekä siksi, että ruotsalaisista polttolaitoksista suuri osa on vanhempia, velattomia yhtiöitä.
Läheisyysperiaate jätteenpolttoon
Eräät norjalaiset ovat sitä mieltä, että EU:n läheisyysperiaatetta pitäisi soveltaa tiukemmin myös jätehuoltoon velvoittamalla kunnat toimittamaan jätteen lähimpään vaatimukset täyttävään polttolaitokseen, vaikkei se olisi halvin.
– Toivomme, että sekä Ruotsin että Norjan hallitukset näkevät lähimmän polttolaitoksen palvelujen käytön tukevan paremmin jätehierarkiaa kuin halvimman uunin etsiminen, Norjan jätehuoltoalan edunvalvontaa hoitava Torbjörn Leidal sanoo.
Hän toivoo norjalaisen jätteen pysyvän norjalaisena ja perustelee sitä myös kierrätyksen tehostamisella. Kierrätyskelpoistakin jätettä viedään hänen mielestään nyt Norjasta ruotsalaisiin uuneihin.
Deutsche Wellen artikkeli aiheesta
