Presidentinlinna valmistui 1820. (Kuva: Tasavallan presidentin kanslia)

Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon 2015 on saanut Presidentinlinnan perustusten vahvistustyö. Korjaushanke oli erittäin vaativa niin teknisesti kuin prosessinhallinnankin kannalta. Vaativuustasoa nosti myös rakennuksen historiallinen arvo ja sijainti.

Vuonna 1820 valmistuneen Presidentinlinnan perustukset korjattiin kahdessa eri vaiheessa. Edellisen kerran 1960-luvulla toteutettu vahvistustyö Mega-paaluilla ei enää ollut riittävä, sillä vuosien mittaan tehdyissä katselmuksissa havaittiin perustusten painumisesta aiheutuneita seinien halkeamia. Paalujen kantavuus oli heikentynyt johtuen muun muassa linnan ohi ajavien rekkojen aiheuttamasta tärinästä sekä pohjavesiolosuhteiden vaikutuksesta.

Koekorjaukset toteutettiin vahvistamalla Mega-paalujen alaosia maainjektoinnilla ja suihkupaalutekniikalla. Nopeampi ja edullisempi maainjektointi osoittautui korjaustapana kuitenkin toimimattomaksi, joten varsinaiseksi korjaustavaksi valikoitui suihkupaalutus. Korjaustoimenpiteiden lisäksi linnan alle jouduttiin rakentamaan noin sata uutta paalua.

– RIL-Palkinnon voiton ratkaisi kaksi isoa tekijää: Presidentinlinnan vaativa sijainti sekä ennen varsinaista paalujen vahvistustyötä toteutetut koekorjaukset. Raati myös uskoo, että vastaavaa korjaustapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa myös muissa vaativissa kohteissa pääkaupunkiseudulla, palkinnon julkistanut Rakennuslehden päätoimittaja Veijo Käyhty sanoo.

Käyhdyn mukaan voittaja oli myös prosessinhallinnan kannalta haastava kohde, sillä hankkeessa jouduttiin ratkomaan useita asioita tilanteen mukaan vasta työn aikana.

– Koko hankkeesta paistoi läpi perusteellinen huolellisuus; mitään osa-aluetta ei haluttu jättää arvailujen varaan ja lisäksi korjaustapaa haluttiin testata etukäteen. Tämän ennakoinnin ansiosta myös aikataulutus ja kustannukset voitiin hahmottaa etukäteen hyvinkin tarkasti.

Kilpailun toinen sija jaettiin. Se myönnettiin HUS:n Meilahden sairaalan peruskorjaukselle ja Vantaan asuntomessualueelle rakennetulle PuuMERA-kerrostalolle. Euroopan suurin puukerrostalo sai tuomaristolta kiitosta laajasta suunnitteluosaamisesta, tietomallin hyödyntämisestä sekä sääsuojassa rakentamisesta. Sairaalahankkeessa tuomaristo painotti etenkin sen yhteiskunnallista merkitystä, kuten tiivistä yhteistyötä verottajan kanssa sekä tilaajavastuulain ja työsuojelulakien vaatimuksien noudattamista jo hyvissä ajoin ennen lakien voimaantuloa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *