Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto Helsingin ja Oulun rakennusvalvontavirastoille
Oulun ja Helsingin rakennusvalvontavirastojen edustajat vastaanottivat Kosteusturvallisen rakentamisen palkinnon Tampereella 21.10. Kuvassa keskellä Oulun rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä ja Helsingin rakennusvalvontaviraston päällikkö Lauri Jääskeläinen.
Toista kertaa myönnetty Kosteusturvallisen rakentamisen palkinto on myönnetty Helsingin ja Oulun rakennusvalvontavirastoille. Kummassakin virastossa on kehitetty rakentamiseen liittyvän kosteudenhallinnan parantamiseksi uudet toimintatapamallit. Oulun ehdotuksen rinnalla mallin kehitystyöstä palkittiin myös ympäristöministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun edustajat.
Voittajien valinnassa painotettiin erityisesti yhteiskunnallista vaikuttavuutta, joka ilmenee muun muassa uudenlaisina toimintatapoina rakennushankkeita toteutettaessa.
– Sekä Helsingissä että Oulussa tehdään tärkeää ja merkittävää työtä kosteusturvallisen rakentamisen edistämiseksi. Molemmissa kaupungeissa pyritään Oulun termiä käyttäen ’hoksauttamaan’ ohjeistuksen ja toimintatavan myötä rakennushankkeeseen ryhtyviä, jotta he varautuisivat riittävän ajoissa myös rakennustyön aikaiseen kosteudenhallintaan. Oulussa esimerkillistä on lisäksi halu edistää asiaa rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kanssa käytävien keskustelujen avulla, tuomariston puheenjohtaja, professori Juha Vinha kertoo.
Vaikka uusi toimintamalli on kummassakin kaupungissa vasta käynnistymisvaiheessa, on sitä kuitenkin jo kokeiltu Helsingissä eri hankkeissa. Toimintatapoja on myös kehitetty saatujen kokemusten perusteella. Rakennustyön aikainen kosteudenhallinta onkin ollut pitkään yksi Helsingin rakennusvalvontaviraston painopistealueista.
Helsingissä rakennushankkeeseen ryhtyneitä ohjataan huomioimaan rakennustyön aikainen kosteudenhallinta jo huomattavasti ennen aloituskokousta. Kosteudenhallinta pitää ottaa huomioon niin suunnitteluratkaisuissa, niiden toteutuskelpoisuudessa kuin työnaikaisessa valvonnassakin. Rakennushankkeen laajuudesta ja vaativuudesta riippuen lupapäätökseen otetaan mukaan tarpeelliset rakennustyön aikaista kosteudenhallintaa koskevat määräykset.
Oulussa korostetaan rakennushankkeeseen ryhtyvän sekä käyttäjän roolia ja vastuita. Oulun toimintamallissa tarkastellaankin rakennusaikaisen kosteudenhallinnan lisäksi myös rakennuksen käytönaikaista kosteudenhallintaa. Hyvää tässä hankkeessa on myös se, että sitä edistetään yhdessä ympäristöministeriön kanssa.
Tähän mennessä kokemukset kummastakin kaupungista ovat hyvin samansuuntaisia. Rakennuttajat ovat käytännössä lisänneet urakkaohjelmiin vaatimuksia työnaikaisesta kosteudenhallinnasta. Ehdotukset ovat jo nyt muuttaneet rakennusalan omia käytäntöjä kosteudenhallinnan parantamisessa.
– Ihanteena olisi, että Oulun ja Helsingin rakennusvalvonnat loisivat omien kokemustensa perusteella ja yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa kunnille yhteisen, kaikille soveltuvan mallin. Tämä loisi samalla valtakunnallisesti toimiville rakennusliikkeille mahdollisuuden kehittää menetelmiään, kun vaatimukset olisivat joka paikassa samoja, tuomariston jäsen ja RILin puheenjohtaja Tuomas Särkilahti sanoo.
Voittaja valittiin noin 30 korkeatasoisen ehdotuksen joukosta ja palkinto myönnettiin 21.10. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin ja Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) järjestämässä Rakennusfysiikka 2015 -seminaarissa Tampereella.
