Pyöräilyn pikatiet ja sähköpyörät muuttavat kulkutapoja
Helsingissä Ruoholahdesta Kiasman aukiolle johtava vuonna 2012 valmistunut Baana on Suomen ensimmäinen pyöräilyn laatuväylä. Lisää on tulossa niin Helsinkiin kuin muihinkin maamme suurempiin kaupunkeihin. (Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Veikko Somerpuro)
Pyöräilyn edistämiseksi tapahtuu Euroopassa todella paljon, mutta kaksi ilmiötä nousee ylitse muiden: pikapyörätiet ja sähköavusteinen pyöräily. Kärjessä polkevat Hollanti ja Tanska, mutta Suomikin tulee baanoillaan perässä.
Miten saada vannoutuneet autoilijat hyppäämään ratin takaa pyörän satulaan? Tähän kysymykseen ovat pyöräilyn, viisaan liikkumisen, liikunnan ja kansanterveyden edistäjät etsineet vastausta kuumeisesti jo pitkään. Nyt näyttää siltä, että menestysresepti on löytynyt.
Samaan aikaan sähköavusteisten pyörien voittokulun kanssa ovat useat Euroopan maat alkaneet tosissaan investoida ”pyöräilyn pikateihin” eli laadultaan huipputasoisiin, pidempiin ja sujuviin pyöräväyliin, jotka yhdistävät asuinalueita kaupunkeihin ja tärkeimpiin työpaikkakeskittymiin.
Erityisen tehokkaasti pikateiden ja sähkön yhdistelmä vietteleekin työmatkansa autolla kulkemaan tottuneita. Hollannissa tehdyn selvityksen mukaan keskimääräinen sähköavusteisella pyörällä poljetun työmatkan pituus on ex-autoilijoilla 14 kilometriä, kun se tavallisella polkupyörällä on vain neljä kilometriä ja kaikilla sähköpyöräilijöillä kymmenen kilometriä. Näyttää siis siltä, että ex-autoilijat ovat kaikkein innokkaimpia sähköpyöräilijöitä.
Esteet mataliksi
Sähköavusteisten pyörien käytön edistämisen ja pyöräilyn pikateiden rakentamisen on havaittu yhdessä olevan tehokas tapa ylittää monia pyöräilyssä koettuja esteitä. Näitä ovat muun muassa huono kunto, liian pitkät matkat, mäet, korkeuserot, vastatuuli, väsymys ja hikisenä töihin saapuminen. Täydellinen pari, kuvaavat monet asiantuntijat tätä yhdistelmää.
Sähköavusteisten polkupyörien myynti Euroopassa on kasvanut voimakkaasti ja niitä myydään EU-alueella jo yli miljoona vuodessa. Alankomaissa oli 2014 liikenteessä yli miljoona sähköpyörää, sähköautoja sen sijaan vain 1 252. Belgiassa joka neljäs myyty pyörä on jo sähköavusteinen.
Hollantilaiset taas edellä
Kuten monesti liikenneinnovaatioiden ja erityisesti pyöräilyn kohdalla, hollantilaiset ovat ennättäneet ensin. 2009 Hollannin yhdyskunta- ja ympäristöministeriö julkisti ohjelman pyöräilyn supervaltateiden rakentamiseksi. Tarkoitus on tarjota mahdollisuus mukavaan, nopeaan ja turvalliseen työmatkapyöräilyyn.
Ohjelma sisälsi rahallista tukea 18 yhteyden rakentamiseen sekä menetelmän kehittämisen niiden toteuttamiseksi. Päätavoite oli vähentää päätieverkon ruuhkaisuutta kaupunkien ympäristöissä ja rohkaista autoilijoita siirtymään autoistaan pyöräilemään.
Yhtä aikaisin oltiin liikkeellä myös Tanskassa. Kööpenhaminan seudun superpyöräteiden (cykelsupersti) suunnittelua ja rakentamista koordinoiva toimisto avattiin vuonna 2009. Rakenteilla ja suunnitteilla on noin 500 kilometriä ja 28 superväylää, jotka yhdistävät yli 20 alueen kuntaa. Lisäksi pikaväyliä suunnitellaan ja rakennetaan ainakin Saksassa, Belgiassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa ja myös Suomessa.
Lue lisää pyöräilyn pikateistä ja kulkutapojen muutoksesta Matti Hirvosen artikkelista torstaina 8.10. ilmestyvässä Kuntatekniikka-lehdessä.
