Korjausrakentaminen kannattavaa koko kansantaloudelle
Rakennuksiin on sitoutunut huomattavan suuri osuus koko kansantalouden pääomakannasta. (Kuva: Ville Miettinen)
VATT:n tutkimuksen mukaan korjausrakentamisen energiatehokkuusmääräykset ovat nykyisellä tasollaan kustannustehokas tapa vähentää energian käyttöä.
Vaikka uusien rakennusmääräysten noudattaminen aiheuttaa rakentamisessa ylimääräisiä kustannuksia, investointiaktiivisuuden nousu riittää kompensoimaan tämän menetyksen.
– Energiatehokkuusparannuksia tulee tarkastella yhtenä energia- ja ilmastopolitiikan keinoista. Tutkimuksemme perusteella se on kustannustehokas tapa vähentää energian kulutusta, kertoo yksikönjohtaja Juha Honkatukia VATT:sta.
Rakennuksiin on sitoutunut huomattavan suuri osuus koko kansantalouden pääomakannasta. Sen kehityksellä ja ylläpidon kustannuksilla on suuri kansantaloudellinen merkitys sekä rakennuskannan tuottamien asumispalveluiden että yhteiskunnan varallisuuden kehittymisen kannalta.
– Tutkimustulokset vahvistavat näkemystä, että rakennusten energiansäästö on kannattavaa myös koko kansantaloudelle, vaikka sen hyödyt ja kustannukset jakautuvatkin alueellisesti epätasaisesti, toteaa rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä.
– Helpointa ja kustannustehokkainta energiatehokkuuden parantaminen on yhdistää muuhun korjaamiseen, eli silloin kun rakenne on joka tapauksessa uusittava, kertoo tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä.
Suomi on asettanut tavoitteekseen vähentää energian loppukäyttöä 310 TWh:iin vuoteen 2020 mennessä. Energiankäytön vähennystarve on 20 % vuoden 2008 tasosta. Käytön vähentämisellä pystyttäisiin täyttämään EU:n energiatehokkuusdirektiivin asettamat tavoitteet.
Suorimmin tavoite koskee rakentamissektoria, joka vuonna 2012 voimaan astuneiden määräysten perusteella toteuttaa aiempaa energiatehokkaampia ratkaisuja niin uudis- kuin korjausrakentamisessa.
