Tieliikennelaki ajan tasalle – syntilista kertoo rangaistavat teot

Arvion mukaan loppuvuodesta 2016 eduskunnalle annettava esitys tieliikennelainsäädännön kokonaisuudistukseksi pyrkii helpottamaan valvontaviranomaisten työtaakkaa, kertoo liikenneneuvos Kimmo Kiiski liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Sen sijaan rangaistuksia esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ei olla koventamassa, koska rikoslain säännökset eivät ole muutoksen kohteena.

Keskeistä uudistuksessa on saada lainsäädäntö ajan tasalle.

Yksi uudistuksen elementti on tieliikenteen lievimpien rikkomusten luetteloiminen. Voimassa oleva  liikennerikkomus-rangaistussäännös on niin sanottu blanco-normi.

Tällainen sääntelymalli on ongelmallinen perustuslain laillisuusperiaatteen kannalta. Nykyinen tieliikennelaki on vuodelta 1981, perustuslaki vuodelta 2000.

– Edes minä en ammattilaisena tässä ja nyt voi sanoa , mikä liikenteessä on rangaistavaa ja mikä ei. Lakia lukemalla sitä ei pysty kertomaan, Kiiski kuvaa nykytilannetta.

Uudistettavaan lakikokonaisuuteen muodostetaan ”syntiluettelo”, luettelo liikennerikkomuksista ja niiden seuraamuksista.

Syntiluettelon sisältö ei ole vielä julkinen, mutta Kiiskin mukaan luettelossa on muun muassa liikennesääntörikkomukset ja ajoneuvon käyttörikkomukset

Luettelon kohta voi olla esimerkiksi, että lain tietyssä pykälässä säädetyn väistämisvelvollisuuden noudattamatta jättäminen on rangaistavaa.

Rikesakot tuplaantuvat

Kaikkien rikesakkojen kaksinkertaistuminen tulee voimaan syyskuun alussa. Liikennerikkomusten osalta uudistus koskee mm. viestintälaitteen käyttöä ajon aikana ja ylinopeutta ajamista.

Tällä hetkellä ylinopeus enintään 15 km/h tuo 85 euron rikesakon, kun nopeusrajoitus on 60 km/h.

Kiiskin mukaan yleisin rikesakkotapaus on liikennemerkin noudattamatta jättäminen, esimerkiksi ylinopeus.

Punaisia päin ajamista seuraa rangaistusmääräys, toisin sanoen päiväsakkoja.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan myös päiväsakkojen määrä aiotaan tuplata.

– Oikeusministeriön mukaan päiväsakkojen rahamäärän korottaminen edellyttää lainmuutoksen, siksi se tulee voimaan myöhemmin.

”Rangaistukset riittäviä”

Kiiski pitää liikennerikkomusten nykyisiä maksimirangaistuksia riittävinä.

– Liikenteen kannalta keskeistä on kiinnijäämisriskin ylläpitäminen, siis poliisivalvonnalla on edelleen merkitystä. Automaattinen liikennevalvonta on tehokasta riskin ylläpitämistä, Kiiski toteaa.

Pyöräilyjärjestöjen edustajat ovat toivoneet rangaistusten koventamista yhdeksi keinoksi onnettomuuksien ehkäisyyn. Kiiski ei usko, että tieto kovemmasta rangaistuksesta hillitsisi juurikaan lainrikkojia.

– Kiinnijäämisriskiin liittyy että on oltava valvontaa joka osoittaa että esimerkiksi suojatiesäännön rikkomiseen puututaan. Pelkät rangaistukset eivät siis riitä.

Toisenlaisiakin kokemuksia on.

– Unkarissa kovennettiin liikennesakon määrää selvästi. Siellä liikennerikkomusten määrä ainakin muutosten jälkeen väheni.

Poliisi valvoo niin paljon kuin ehtii

Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein sanoo, että resursseja valvontaan on ”aina sopivasti”.

– Työntekijöitä palkataan niin paljon kuin eduskunta osoittaa rahaa.

– Kun palkataan työntekijä vaikka tänne liikenneturvallisuuskeskukseen, se tarkoittaa asiakkaalle noin 10 000 liikennesanktiolappua vuodessa. Jos halutaan 100 000 uutta valvontasuoritetta, pitää palkata 10 työntekijää, jos miljoona suoritetta niin sata henkilöä.

– Otamme sen määrän kuvia minkä pystymme käsittelemään.

Pasterstein uskoo, että rangaistuksen koventaminen vaikuttaisi käyttäytymiseen liikenteessä.

– Jos käydään asiakkaiden lompakolla, on sakon suuruudella merkitystä. Jos käydään isommin, kyllä ajokäyttäytyminen muuttuu. Rikesakon tuplaantuminen tulee ihan varmasti vaikuttamaan autoilijoiden käyttäytymiseen.

Turvallisuus on valtava kokonaisuus

Pasterstein on täysin varma, että liikenneturvallisuus paranee rikesakon tuplaamisen ansiosta.

Hän painottaa, että valvonta on vain yksi osa suurta kokonaisuutta.

– Isot ratkaisut tehdään suunnittelussa. Minkälaisia teitä rakennetaan, minkälaisia nopeusrajoituksia on, minkälainen lainsäädäntö on, minkälaisia turvallisuustekijöitä vaaditaan autoille, missä henkisessä kunnossa saa ajaa autoa, Pasterstein luettelee.

– Voisiko promillerajaa laskea vaikka 0,2:een niin että siitä saisi sakon ja ajokieltoa 24 tuntia? Meillä on valtavasti keinoja, jos on vain haluja.

Infrassa katse kääntyy kuntiin

Kiiski muistuttaa suuresta merkityksestä, joka infralla on ja kuinka se tukee sääntöjen noudattamista.

– Me emme ole ihan parhaita siinä, erityisesti jalankulun ja pyöräilyn osalta.

– Kuntiin tässä katse kääntyy, suunnitteluohjeiden noudattamiseen. Pitäisi pystyä siihen, mutta rahaa ei ole. Mutta onko meillä vaihtoehtoja? Kiiski miettii.

Pyöräilyn lisääntyminen aiheuttaa omat vaatimuksensa. Kiiski kiittää esimerkiksi Helsingin asennetta infran ottamisessa tosissaan.

– Pikku hiljaa tehdään niiden varojen varassa. Selvästi suunta on, että pyöräilijät erotetaan jalankulusta.