Helsinki sai lupaavia kokemuksia lumensulatuskoneesta
Helsingin kaupungin rakennusvirasto testasi lumensulatuskonetta helmikuussa. (Kuva: Paavo Taipale)
Helsingin kaupungin rakennusvirasto kokeili helmikuussa 2015 lumensulatuslaitetta kahdessa eri testipaikassa Helsingissä. Kokeilun tavoitteena oli nostaa esille mahdollisuudet ja menetelmät lumen sulattamiseksi sekä selvittää, voisiko lumen sulatus korvata ainakin osaksi lumen ajon vastaanottopaikoille.
Lumen sulatus tapahtuu kuormaamalla lumi vesisäiliöön, johon puhalletaan 1800-asteista ilmaa. Ilma purkautuu veteen saaden aikaan voimakkaan pyörteen. Kokeilun perusteella laite vaikuttaa erittäin toimintavarmalta. Liikkuvia, tukkeentuvia ja vikaantuvia osia ei varsinaisessa sulatusprosessissa ole lainkaan. Epäkuntoon voivat mennä koneen sulatustehon takaava polttomoottori, puhallin tai henkilöstö.
Kokeilun aikana Helsingissä kone sulatti lunta noin 140 kuutiota tunnissa. Lumi syötettiin koneeseen lumikasasta pyöräkuormaajalla. Kokeilussa sulatus tapahtui tehokkaimmin, kun toinen pyöräkuormaaja ensin ”käsitteli” tiivistynyttä ja jäistä lunta, jonka jälkeen toinen siirsi murskatun lumen sulatusnieluun. Kasassa oleva lumi on eräiden tutkimusten perusteella jopa kolme kertaa tiheämpää kuin tuore, koskematon lumi. Todennäköisin käyttö tällaiselle laitteelle olisi sulatus välivarastokasasta.
Nopeus sulatuksen etuna, hiilidioksidipäästöt haittana
Alustavien arvioiden mukaan sulatustoiminta on kuitenkin pitkälti verrattavissa normaaliin katualueen talvihoitotyöhön. Sulatus ei aiheuta toiminnallisuuden, turvallisuuden tai melun osalta talvihoidosta poikkeavia vaikutuksia kaupunkiympäristössä. Tilan osalta merkittävää on, kuinka sulatusvedet saadaan johdettua viemäriin ja missä lunta voidaan välivarastoida.
Teoreettisilla, valmistajan ilmoittamilla laitteen sulatustehoilla, sulatus on vuositasolla lumenajoa hieman halvempaa. Sen sijaan kokeilussa mitatulla sulatusteholla laskettuna lumenajosta tulee sulatusta edullisempaa.
Merkittävin yksittäinen ero sulatuksen ja lumenajon välille saadaan CO₂-päästöissä – sulatuksen hiilidioksidipäästöt ovat yli kaksinkertaiset verrattuna lumenajoon. Mikäli koneen polttoaine vaihdettaisiin biokaasuun, vähenisivät päästöt huomattavasti.
Lue lisää aiheesta Jyrki Paavilaisen artikkelista keskiviikkona 13.5. ilmestyvässä Kuntatekniikka-lehdessä.
