Lisäkerrosten rakentaminen on yksi osa täydennysrakentamista. (Kuva: Riitta Malve)

Rakentamisessa on tapahtumassa painopisteen muutos: uudisrakentamisen sijaan jatkossa rakennetaan yhä voimakkaammin olemassa olevien alueiden sisällä. Keinoja tämän trendin edistämiseen etsittiin talven aikana RAKLIn ympäristöministeriön toimeksiannosta järjestämällä klinikalla.

Työpajat olivat yksi askel viranomaisten ja kiinteistönomistajien välisen keskustelun lisäämisessä. Juuri vuorovaikutusta pidettiin parhaana tapana lisätä haastavien hankkeiden ennakoitavuutta ja toteutettavuutta.

– Täydennysrakentamisen merkitys erityisesti lähiöiden kehittämisessä kasvaa tulevina vuosina. Viranomaisten, rakennus- ja kiinteistöalan sekä kiinteistönomistajien välinen avoin vuorovaikutus hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on ensiarvoisen tärkeää. Tämä klinikkatyöskentely on malliesimerkki toimintatavasta, jolla saadaan aikaan paitsi hyviä tuloksia myös uutta yhteistyön kulttuuria. Kiitän kaikkia klinikkatyöskentelyssä mukana olleita, toteaa kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen.

Täydennysrakentaminen tarjoaa hyvän mahdollisuuden parantaa alueen viihtyisyyttä ja lisätä palvelutarjontaa, kun kaupunginosaan saadaan lisää asukkaita. Jotta alueen nykyiset asukkaat saadaan täydennysrakentamisen puolelle, on tarpeellista jo alkuvaiheessa konkretisoida, miten esimerkiksi palveluja ja viheralueita juuri kyseisellä alueella aiotaan parantaa.

– Asuinalueiden tulee olla viihtyisiä ja terveellisiä, ja niiden tulee mahdollistaa asukkailleen sujuva, hyvä arki. Täydennysrakentamisen keinoin asuinalueista voidaan tehdä entistä toimivampia ja samalla kestävämpiä. Eheä yhdyskuntarakenne on yksi keino kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan, sanoi ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaarissa.

Resurssien fokusointia tarvitaan

Klinikalla päädyttiin suosittelemaan, että kaupungit nimeäisivät muutamaksi vuodeksi eteenpäin ne painopistealueet, joiden uudistamiseen eniten panostavat.

– Kun täydennysrakentamisalueet olisi tunnistettu, voisi niille osoittaa vastuuhenkilön, joka auttaisi hankkeiden aloitusta pohtivia kiinteistönomistajia eteenpäin toteutustensa kanssa, visioi täydennysrakentamisklinikan vetäjä Mikko Nousiainen RAKLIsta.

Esiin nousi myös idea siitä, että täydennysrakentamishankkeiden luville voitaisiin varata oma erillinen käsittelyajanjakso muutaman kerran vuodessa.

Suurimmaksi esteeksi täydennysrakentamisen tiellä koetaan prosessien ennakoimattomuus ja eri kaupunkien käytäntöjen poikkeaminen toisistaan. Klinikalla todettiin, että riittävän varhain, jo ennen kaavoitusta aloitettu vuoropuhelu hankkeiden toteuttamisvaihtoehdoista helpottaisi tuskaa. Lisäksi ideoitiin, että kaupungit järjestäisivät vinkkipajoja, joissa ne valmistelisivat täydennysrakentamisaihioita eteenpäin yhdessä kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden kanssa.

Taloudellinen toteutettavuus on merkittävä reunaehto rakennushankkeiden toteutumiselle. Erityisen haastavaa tämä on täydennysrakentamiskohteissa, joissa esimerkiksi pysäköinnin järjestäminen ahtaalle tontille voi edellyttää kalliita ratkaisuja. Tämän vuoksi kiinteistönomistajat esittivät klinikalla toiveen siitä, että jokaisen määräyksen kustannusvaikutuksia ja tarkoituksenmukaisuutta harkittaisiin täydennysrakentamiskohteissa erityisen huolella.

RAKLIn klinikalle osallistuivat ympäristöministeriön lisäksi Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä A-Insinöörit Rakennuttaminen, Asuntosäätiö Rakennuttaja, Ilmarinen, NCC Property Development, SATO, Sponda, YIT Rakennus, VAV ja VVO.

Tulosraportti julkistetaan maaliskuun aikana osoitteessa www.rakli.fi

Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntaliitto.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*