Espoon Soukan Rantaraitilla asukkaat ovat pitkään hoitaneet nurmikkoa ja viime vuosina niittäneet kaislikkoakin. (Kuva: Marita Nevalainen)

Espoon Meidän puisto -hankkeen tavoitteena on poistaa esteitä silloin, kun asukkaat haluavat vaikuttaa ympäristönsä hoitotasoon. He voivat itse hoitaa ympäristöään korkeammalla laatuluokalla kuin mihin kaupungin resursseilla on mahdollista. Osa hakee alueelle arvonnousua, osa lapsille leikkimahdollisuutta, osa itselleen mielekästä puuhaa.

Monessa kunnassa kummipuistotoiminta on ollut toimivana käytäntönä pitkään. Espoossa ajatusta on laajennettu. Hoitosopimuksen voi tehdä kaikkiin hoitoluokkiin, kunhan alueella on suunnitelma. Suunnitelmat ovat joko luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmia tai puistosuunnitelmia.

Piloteiksi valittiin 15 hyvin erilaista kohdetta ja erilaista tekijää. Meidän puiston pinta-alat vaihtelevat 1 500 neliömetristä aina neljään hehtaariin. Puistokummit ovat yksityisiä kuntalaisia, taloyhtiöitä, muutamia perheitä, ja mukana on myös yksi rakennusliike.
Sopimuksissa on eritelty, mitä saa tehdä ja mitä ei. Siihen on aina liitetty kartta, johon hoitoalue on merkitty. Useimmissa sopimuksissa on lisäksi valokuva tai valokuvia, joista selviää, mikä tilanne on.

 

Meidän puistot julkisia ja avoimia

 

Hoitosopimuksessa määritetään aina hoitajan eli kuntalaisen, taloyhtiön tai vastaavan, sekä kaupungin vastuuhenkilö. Hoidettava alue tulee olla maastossa pihasta erottuva eli kaupunki ei solmi sellaisia Meidän puisto -hoitosopimuksia, joissa piha-aluetta jatkettaisiin kaupungin puistoon, vaan periaatteena on, että myös hoitosopimusalueet ovat kaikkien kuntalaisten normaalissa virkistys- ja ulkoilukäytössä.

Meidän puistot laitetaan kaupungin julkiseen karttapalveluun. Näin toiminta on avointa ja sitä yritetään saada enemmän julkiseksi. Karttapalvelusta kuntalaiset näkevät, missä sopimusalueita on ja missä mahdollinen toiminta on luvatonta.

 
Lue lisää aiheesta Jaana Junkkarin artikkelista torstaina 5.2. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.

Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntaliitto.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Meidän vieressä Haukilahdessa on Kampelatien puisto, toimii tällä hetkellä Petanque-kenttänä, jossa ei käy yhtään ihmistä. Koitin ehdottaa kesällä 2014, että kaupunki toisi sinne koripallotelineen, jotta nuoret voisivat heitellä. Ei ottanut tuulta alle. Toivotaan, että tänä vuonna puisto saisi jopa kävijöitä, jottei kaupungin resurssit mene hukkaan. Nyt on aivan turha hoitaa sitä, koska siellä ei ole käyttäjiä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*