Kuntien rooli Itämeren suojelussa on suuri
Vesiensuojelu lisää kuntalaisten hyvinvointia ja säästää rahaa, kertoo Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen toteuttama tutkimus.
Tutkimuksen mukaan kuntien rooli Itämeren suojelussa on merkittävä. Vaikka päästövähennystavoitteet Itämeren suojelemiseksi on laadittu valtiotasolle, käytännössä vähennykset toteutetaan paikallistasolla, kuten kunnissa.
– Vesiensuojelu on yhteiskunnallisesti kannattavaa. Ravinnepäästöjen vähentäminen parantaa vesistöjen ja Itämeren tilaa. Puhtaat vesistöt puolestaan lisäävät ihmisten hyvinvointia, kun virkistyskäyttömahdollisuudet lisääntyvät ja luonnon monimuotoisuus turvataan, ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kippo-Edlund Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta sanoo.
Tutkittavana vesiensuojelu viidessä kunnassa
Helsingin kaupungin koordinoimassa CITYWATER-hankkeessa tarkasteltiin viiden Itämeren alueen kunnan – Helsingin, Lahden, Liepajan (Latvia), Porin ja Turun – vesiensuojelutoimenpiteitä kustannus-hyötyanalyysin avulla.
Tavoitteena oli kerätä ja tuottaa tietoa erilaisten vesiensuojelutoimien käytännön toteuttamisesta, niiden kustannuksista, hyödyistä ja vaikutuksista. Kuntatasolla tällaista tietoa tarvitaan päätöksenteossa esimerkiksi resurssijakoon liittyen.
Tutkittavat toimet löytyivät Itämerihaaste-verkoston kaupungeista, jotka olivat kiinnostuneita tutkimuksen kautta saatavasta lisätiedosta.
Yhtenä tapaustutkimuksen kohteena oli Lahden Kariston uudelle asuinalueelle rakennettu hulevesikosteikko. Hulevedet ovat sade- ja sulamisvesiä, jotka perinteisesti on johdettu maanalaisiin putkijärjestelmiin. Luonnonmukaisessa hulevesijärjestelmässä vedet ohjataan maan pinnalla lampiin ja ojiin, jolloin ne muodostava viherkeitaita esimerkiksi asuinalueille.
– Tapaustutkimus hulevesikohteestamme auttoi kokoamaan olemassa olevaa tietoa. Kariston kosteikko on osa hulevesien hallinnan jatkumoa, joka kehittyy koko ajan. Tutkimus antoi meille myös uutta tietoa, jota tulemme hyödyntämään tulevien hulevesihankkeidemme suunnittelussa, kaavoitusarkkitehti Päivi Airas Lahden Kaupunkisuunnittelusta toteaa.
Päästöt vähenivät, energiaa säästyi
Hulevesikosteikon lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin investointeja jätevedenpuhdistukseen Porin Luotsinmäen ja Latviassa sijaitsevan Liepajan jätevedenpuhdistamoilla, Helsingin Sataman investointeja laivajätevesien vastaanottoon satamissa sekä Turun kaupungin omistamien joenvarsipeltojen suojavyöhykkeitä.
Tutkimuksen mukaan jätevesiin liittyvät investoinnit toivat merkittäviä päästövähennyksiä, mutta myös luonnollisten menetelmien, kuten kosteikon ja suojavyöhykkeiden arvioitiin vähentävän ravinteita verrattain tehokkaasti. Lisäksi toimet toivat merkittäviä kustannussäästöjä, esimerkiksi energiansäästöjä puhdistamoinvestointien myötä.
Vesiensuojelutoimenpiteiden arvioitiin tuovan suuria positiivisia nettohyötyjä, mikäli Itämeren tila säilyy heikkona tulevaisuudessa, sillä yksittäiset päästövähennykset ovat silloin rahamääräisesti arvotettuna hyvin arvokkaita. Jos taas oletetaan, että meren tila paranee hyvälle tasolle, toimien suhteellinen taloudellinen kannattavuus laskee.
Todennäköisesti tutkimuksessa saadut nettohyödyt ovat aliarvioita, sillä monia tärkeitä tunnistettuja paikallisvaikutuksia ei ollut mahdollista mitata tai arvioida rahamääräisinä. Tällaisia vaikutuksia olivat esimerkiksi kaupunkiympäristön lisääntynyt monimuotoisuus ja lähivesien tilan paraneminen.
CITYWATER-hankkeen tavoitteena on edistää Itämeren ja lähivesien tilaa parantavien vesiensuojelutoimien toteuttamista. Projekti toteutetaan Helsingin, Turun ja Tallinnan kaupunkien ja Tallinnan yliopiston yhteistyönä, ja se saa rahoitusta EU:n Life+ -ohjelmasta ja ympäristöministeriöltä.
