2,5 megawatin biopolttoainekattila.

EU:n ympäristöneuvosto hyväksyi 17.12. yleisnäkemyksensä keskisuurten polttolaitosten päästöjen rajoittamisesta koskevasta direktiiviehdotuksesta. Suomi pidättäytyi äänestyksestä.

Direktiivi keskisuurista polttolaitoksista ilmaan johtuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta koskee nykyisiä ja uusia 1-50 megawatin laitoksia. Tavoitteena on vähentää rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjä ilmaan sekä päästöistä johtuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Päästöraja-arvot uusille polttolaitoksille ovat pääosin tiukemmat kuin olemassa oleville laitoksille. Lisäksi direktiivissä on päästöjä koskevia tarkkailuvelvoitteita ja valvontaa koskevia vaatimuksia.

Direktiivi on merkityksellinen Suomen kannalta, sillä se koskee Suomessa arviolta 2 600 laitosta, Euroopassa noin 140 000 laitosta. Ehdotus kiristäisi erityisesti nykyisten pienten (1-10 MW) biomassakattiloiden hiukkaspäästörajoja, ja näistä kattiloista arviolta 300 jouduttaisiin uusimaan savukaasujen puhdistuslaitteisto.

– Direktiivi koskee laajasti suomalaisia kuntia, niiden lämpöyhtiöitä ja lämpöyrittäjiä sekä metsäteollisuutta. Kriittisin kysymys on vanhojen kattiloiden hiukkaspäästörajat. Uusien laitosten osalta raja on vielä tiukempi, mutta siihen voidaan paremmin varautua ennakkoon, Suomen Kuntaliiton energiainsinööri Kalevi Luoma arvioi.

Suomen tavoitteena on nostaa näille laitoksille ehdotettua hiukkasraja-arvoa niin, että päästöraja olisi saavutettavissa joko nykyisellä tekniikalla tai kohtuullisilla lisäinvestoinneilla. Direktiiviehdotuksessa on pitkät siirtymäajat kokoluokasta riippuen joko vuoteen 2025 tai 2030 asti.

Polttolaitosten hiukkaspäästöt eivät ole Suomessa yhtä merkittävä terveysongelma kuin tiheämmin asutuilla alueilla Euroopassa, ja pääosa Suomen hiukkaspäästöistä on peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Suomi vaati biomassaa käyttävien polttolaitosten hiukkasraja-arvojen nostamista ja vähän käyvien laitosten erityisaseman huomioimista. Lisäksi Suomi muistutti tarpeesta johdonmukaisuuteen ilmasto- ja energiapolitiikan ja ilmanlaatutavoitteiden kanssa, etenkin uusiutuvan energian ja kotimaisten polttoaineiden edistämiseksi.

Kalevi Luoma on pettynyt siihen, että ympäristöneuvostosta ei löytynyt tukea Suomen näkemyksille.

– Uusiutuvaa energiaa pitäisi tuottaa, mutta nyt siitä tehdään kannattamatonta. Kaiken kaikkiaan direktiiviehdotuksessa edellytettyihin päästövähennyksiin tarvittavien toimenpiteiden kustannustehokkuus arveluttaa.

Paavo Taipale
paavo.taipale@kuntaliitto.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Suomi on virkamiesten pilkuntarkka maa. Eihän näitä ohjeita tarvi noudattaa. Mutta Suomessa tehdään vielä laki, jos saadaan elämä täällä vaikeammaksi, toisin kun muualla laitetaan hankalat asiat roskikseen. Ei Suomi pysty maailmaa pelastamaan, pelastettaisi ensin Suomi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*