Haja-asutusalueitten jätevesiasetuksesta on tulossa suuri myräkkä. Kiinteistönomistajat, kunnat ja alan yrittäjät odottavat nyt ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen, kok., ulostuloa.

Eri toimijat ovat pahoitelleet asian poukkoilevaa etenemistä.

Hitaan alun jälkeen työt alkoivat pikkuhiljaa lähteä liikkeelle, kunnes 2011 asetusta muutettiin ja työt pysähtyivät, kun alettiin odottaa uusia täsmennyksiä tai helpotuksia, kertoo Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Miira Riipinen.

Työt käynnistyivät taas vähitellen, kunnes pysähtyivät jälleen syksyllä ympäristöministerin vaihtuessa. Uusi ministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoi syyskuussa Ykkösaamussa, että asetuksen perumista voisi harkita.

Kesällä työt etenivät vielä hyvin. Suunnittelijat möivät usein eioota, kertoo Suomen Ympäristökeskuksen suunnitteluinsinööri Johanna Kallio.

Kunnissa pelätään ruuhkia

Selvää on eri osapuolten mielestä se, että valmista ei tule maaliskuuhun 2016 mennessä, joka on viimeksi korjattu aikataulu.

Kunnissa pelätään hallitsematonta ruuhkaa valvonnassa, neuvonnassa ja lupakäsittelyssä. Urakoitsijat ovat enimmäkseen menettäneet mielenkiintonsa, kun ovat pettyneet odotuksissaan ja kokeneet, että investoinnit osaamiseen ovat valuneet hukkaan, kun työt eivät edenneetkään ja osin vaatimuksetkin muuttuvat.

Asia on ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasosen pöydällä. Hän on luvannut palata asiaan tämän vuoden puolella ja jotain ulostuloa odotetaan ennen joulua. Hänen linjaustaan ei ainakaan julkisesti haluta ennakoida.

Lähipiirissä kuitenkin huomautetaan, että ainakin porvaripuolueissa on haluja tehdä asialle jotain.

Lainsäädäntöä ei tällä hallituskaudella enää ehditä viedä eteenpäin, mutta asetuksia ehditään vielä antaa.

Paineita on ainakin asetussisällön muuttamaiseen tai aikatauluihin tai luultavasti molempiin.

Ellei koko asetusta peruta, muutoksia voidaan odottaa ainakin asetuksen sisältöön tai aikatauluun.

Peruminen herättäisi suuttumusta

Valmiutta asetuksen perumiseen hillitsee se, että osa kiinteistönomistajista on tehnyt jätevesiremontin alkuperäisten vaatimusten mukaan. Nyt osa heistä katsoo tulleensa väärin kohdelluksi, jos vaatimuksia helpotetaan.

Myös Grahn-Laasonen kiinnitti syksyllä huomiota siihen, että suuri joukko on remontin jo tehnyt.

Ympäristömonisteriön kansliapäällikön Hannele Pokan asiaa käsittelevän bloginmukaan remontit ovat edenneet 4000–5000 kiinteistön vuosivauhdilla.

Myös esimerkiksi ikään perustuvia lievennyksiä vaatimuksiin on pidetty hätiköitynä.

Asetuksen tarpeellisuus jakaa käsityksiä

– On harmi, että tällainen maalaisjärjen vastainen asetus on joskus menneisyydessä päässyt läpi, Grahn-Laasonen totesi syyskuussa Ylelle.

Kaikki eivät jaa ministerin käsitystä.

Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto on lähestynyt päättäjiä kirjelmällä, jossa se kertoo kenttänsä kokemusten perusteella, että julkinen keskustelu aiheesta on vääristynyt.

– Eniten julkisuutta on saanut käsitys, jonka mukaan asukkaat kokisivat haja-asutusalueen jätevesivaatimukset kohtuuttomina, ja että uudistettuihin järjestelmiin oltaisiin tyytymättömiä. Kielteissävytteiset yksittäistapaukset ovat saaneet valtamediassa kohtuuttoman paljon huomiota, liitto katsoo.

Kannanoton mukaan suurin osa asukkaista tiedostaa, että heidän jätevesijärjestelmänsä on vuosikymmeniä vanha, ja että sen toimintateho ei enää vastaa tämän päivän vaatimuksia.

– Erityisesti oman talousvesikaivon varassa olevat ja vesistöjen läheisyydessä asuvat ymmärtävät jätevesijärjestelmän uusimistarpeen oikein hyvin, liitto katsoo.

Myös Kuntaliitto pitää jätevesiratkaisua tärkeänä.

Asiaa käsittelevän liiton muistion mukaan puhtaat pinta- ja pohjavedet ovat keskeinen osa hyvää asuin- ja elinympäristöä ja kuntien vetovoimaa. Pinta- ja pohjavedet tarjoavat yhdyskunnan ja yksittäisten kiinteistöjen talousveden, mahdollistavat vesistöistä riippuvien elinkeinojen toiminnan ja toimivat muidenkin ekosysteemipalvelujen tarjoajana.

– Kunnat ovat yhdyskuntien vedenhankkijoina, jätevesihuollosta vastaavina ja vesistöjen virkistyskäyttäjinä merkittäviä ekosysteemipalvelujen käyttäjiä, ja Kuntaliitto tukee vesienhoidon tavoitteiden toteuttamista.

Koneyrittäjät turhautuneet

Arviot siitä, jätevesiremonttia vaativista kiinteistöistä liikkuvat 200 000 tienoilla.

Se tarkoittaa 200 000 suunnitelmaa, lupakäsittelyä ja urakkaa.

Koneyrittäjäliiton aluepäällikkö Ari Pihlajavaara sanoo suoraan, että kapasiteetti ei riitä.

– Yhtä vuoristorataahan se on ollut, niin toteutuksessa kuin poliittisessa päätöksenteossa. On selvää, että määräaikaan mennessä niitä ei saada tehdyksi.

– Jos valmista pitäisi olla 2016 maaliskuussa, aikaa on oikeastaan vain 2015 kesä.

Liitossa ei ole laskettu, missä ajassa nuo 200 000 urakkaan saadaan tehdyksi, mutta Pihlajavaara heittää arvioksi, että ehkä kymmenen vuotta siinä menisi.

– Ne ovat joka tapauksessa sellaisia pieniä töitä, että niitä te4hdään isompien töiden lomassa.

Kun kysymys on pienistä yksittäisistä urakoista, Pihlajavaara ei usko, että urakoitsijat innostuvat uusiin laiteinvestointeihin niiden takia.

– Koneyrittäjien mielenkiinto asiaa kohtaan on koko lailla mennyt. 2000 alusta asti on odotettu. On investoitu koulutukseen ja tietotaitoon, mutta se on mennyt hukkaan.

Pihlajavaara harmittelee, että työt ovat nyt olleet pysähdyksissä, kun alalla muutenkin on ollut hiljaisempaa ja kapasiteettia olisi ollut.

Kuusamossa vanhastaan tiukat määräykset

Kunnissa tilanne vaihtelee. Kuusamon toimialajohtaja Mika Mankinen arvelee, että kunnan vanhastaan tiukat määräykset ovat saaneet aikaan sen, että suuria ongelmia ei ole näköpiirissä.

– Vapaa-ajanasunnostakin suuri osa on uusia ja esimerkiksi Rukan alueella asia on jo hoidossa.

Mankinen kiittelee Oulun ProAgrian neuvontapalvelua, jonka ansiosta kunta on välttynyt suurilta neuvontapaineilta ja kiinteistöjen omistajat ovat saaneet tarvitsemaansa tietoa.

Toisaalta hän sanoo, että kyselyjä on tullut ehkä huolestuttavankin vähän.

– Konekapasiteettiakin paikalisilla yrittäjillä on, mutta tuskin se silti riittää, jos kerralla tulee suuri rysäys.

Kuusamon kunnan omista kiinteistöistä jätevesiratkaisu on hoitamatta kouluissa, joiden jatkaminen on vielä epävarmaa.

Asetus määrää tekemään selvityksen ja järjestelmän

Vuonna 2011 voimaan astuneen asetuksen mukaan kaikilla kunnallisen tai vesiosuuskuntien viemäröinnin ulkopuolisilla kiinteistöillä pitää olla jätevesiselvitys ja asetuksessa annettuun määräaikaan mennessä asetuksen vaatimukset täyttävä jätevesijärjestelmä. Vaatimus koski heti kaikkia uusia rakennuksia ja siirtymäajan jälkeen myös vanhoja kiinteistöjä. Siirtymäaika päättyy 15. maaliskuuta 2016.

Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen ja ympäristöninisteriön kansliapäällikkö Hannele Pokka eivät ehtineet kommentoida asiaa.

Jätevesiasetus on täällä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110209

Ympäristöministeriön sivuilla aiheesta on tietoa täällä:

www.ymparisto.fi/hajajatevesi

Eero Karisto

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.