Konenäkö mullistaa liikenneväylien hoidon

Onko asfalttipäällyste, reunakivet tai liikennemerkit paikoillaan ja missä kunnossa? Onko meillä edes tietoa liikennemerkeistä? Pystymmekö tuottamaan tie- ja katuverkon tietojärjestelmän (Digiroad) lainsäädännön mukaiset tiedot nykyisillä prosesseillamme?

Monelle kaupungille ja varsinkin keskisuurelle kunnalle edellä olevan kaltaiset kysymykset nousevat esiin kunnossapidon suunnittelun yhteydessä. Kustannustehokas omaisuudenhallinta edellyttää tietoa.

Liikennevirasto alkoi hakea ratkaisua näihin ongelmiin yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston konenäön ja hahmontunnistuksen laboratorion kanssa syksyllä 2013. Trafficvision-projektiksi nimetyssä työssä on aluksi ollut kysymys automaattisesta Digiroad-tietojen keräämisestä kuva-aineistosta. Tavoitteena on täyttää kansalliset velvoitteet älyliikenteen ja paikkatiedon lainsäädännön osalta.

Projekti lähti liikkeelle liikennemerkeistä, ja nyt on todettu, että kuntoarvioinnin automatisointi laajemmin on se asia, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Säästöt ja tietotarpeet täyttyvät parhaiten, kun kunnossapidon suunnitteluun tarvittavat tiedot on mahdollista tuottaa kunnossapidon prosesseissa sivutuotteena niin, että tieto on aina ajantasaista. Tutkimus osoitti, että tässä konenäöllä on valtavat mahdollisuudet.

Väylätietojen hallinnalla ja ominaisuustietojen tuotannolla on vahva yhteys toisiinsa. Tuottavuuden kehittyminen tietojohtamisessa on mahdollista kunnossapidon perusprosessien kehittymisen kautta. Tiedon kustannustehokas tuotanto edellyttää automatisointia.

Kun prosesseja voidaan yhdistää, jokaista inventointia ei tarvitse enää miettiä investointina vaan resursseja voidaan keskittää ajantasaisen tiedon avulla johtamiseen. Teknologinen kehittyminen antaa aidosti mahdollisuuden tuottaa vähemmällä enemmän väyläomaisuuden hallinnassa.

Tiedon merkitys on korostumassa digitalisoitumisen myötä aivan uudelle tasolle. Tiedon hyödyntäminen ja sen tuki päätöksenteolle ja johtamiselle on murtamassa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa johtamisen kulttuuria. Politisoinnille jää vähemmän tilaa, kun faktat voidaan esittää nykyistä paremmin ja objektiivisemmin.

Väylähoidossa ja kunnossapidossa tämä tulee helpottamaan korjausinvestointien kohdistamista. Kilpailuttaminen muuttuu aiempaa tarkemmaksi ja toimintojen läpinäkyvyys lisääntyy, kun tiedon laatu paranee.

Trafficvision-projekti sai alkunsa Digiroad-tietojärjestelmän ylläpitoon liittyvästä ongelmasta. Katuverkon tietojen tuotanto on huonolla tolalla. Syksyllä 2013 tehdyn laajan selvityksen tuloksena havaittiin, että tarvittavia liikennemerkeistä johdettavia tietoja on vain harvalla kaupungilla.

Kansallinen navigointia ja liikennesuunnittelua tukeva Digiroad-aineisto ei palvele tarkoitustaan, jos tietoa ei ole. Jotain pitää siis tehdä.

Kevään ja kesän 2014 kuluessa toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin käytännön tasolla, voiko liikennemerkkien sijainnin, tyypin ja kuntotiedon tuottaa konenäöllä talvihoidon haastavissa olosuhteissa, normaalin kunnossapidon yhteydessä.

Taustalla on Digiroad-tietojärjestelmän lakisääteinen tiedontuotantovelvoite kunnille ja liikennevirastolle. Nykyisellään liikennevirran suunnan tai esimerkiksi tilapäisten nopeusrajoitusten muutosten välittyminen navigointipalveluiden käyttöön on käytännössä mahdotonta. Uuden teknologian käyttöönoton myötä tällaiselle kehitykselle on nähtävissä realistiset mahdollisuudet.