Kahden vuoden takainen Kangasvuoren vesitornin sortuma sai aikaan liikettä niillä vesilaitoksilla, joilla oli käytössä rakenteeltaan vastaavia torneja. Kolmen samanlaisen tornin saneeraus on valmistunut tai loppusuoralla.

Pian Kangasvuoren tornin marraskuussa 2012 tapahtuneen sortuman jälkeen selvisi, että Suomessa on Iisalmessa, Porvoossa ja Raaseporissa yhteensä kolme muuta samanlaisten suunnitelmien pohjalta samalla tekniikalla rakennettua ja yhtä suurta 2000 kuution vesitornia. Lisäksi muissa kunnissa on käytössä kymmenkunta samanlaista, mutta tilavuudeltaan pienempää tornia.
– Tilanteen selvittyä päätimme teettää tornien kuntotutkimukset ja saneeraussuunnittelun yhdessä kolmen vesilaitoksen kesken, kertoo yhteistä hanketta koordinoinut Porvoon Veden toimitusjohtaja Risto Saarinen.
Contesta Oy teki rakenteiden perusteelliset kuntotutkimukset kuivana aikana kesällä 2013. Tutkimuksissa Porvoon Hamarin vesitorni osoittautui olevan näistä kolmesta heikoimmassa kunnossa.
– Eräs keskeinen syy muita heikompaan kuntoon oli säiliöosan ulkopinnassa käytetty pesubetoni. Se on ehkä hyvän näköinen, mutta kosteusteknisesti huono ratkaisu ja rapautuessaan päästää kosteutta sisälle, muttei ulos.
Kuntotutkimusten tulosten pohjalta Finnmap Consulting Oy:n tekemät saneeraussuunnitelmat Porvoon, Iisalmen ja Raaseporin torneille valmistuivat viime vuoden lopulla. Suunnittelussa tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoista rakenneratkaisua. Lopulta päädyttiin rakenteen vahvistamiseen teräsbetonisella vahvistusrenkaalla säiliöosan ylä- ja alareunasta.
– Tämäntyyppistä saneerausta torneille ei ollut suunniteltu tehtäväksi ennen Jyväskylän tornin sortumaa. Sen sijaan säiliöosan sisäpuolisesta kunnosta on huolehdittu säännöllisillä puhdistustoimenpiteillä, sanoo Saarinen.
Reilusti rautaa vahvikerenkaisiin
Saneerausurakoissa kaikkien kolmen tornin betonielementtien saumat ja betonipinnat paikattiin ja katot korjattiin. Porvoon tornissa myös pesubetonipinnat uusittiin. Tavoitteena oli saada torneille vähintään 50 vuotta lisää käyttöikää.
Vanhan jännitetyn rakenteen ympärille rakennettiin uusi teräsbetoninen vahvikerengas sekä säiliön ylä- että alaosaan. Alaosan vahvikerenkaaseen käytettiin 22 tonnia terästä. Menetelmällä vahvistetaan vesisäiliöiden kestävyyttä.
Lisäksi urakoihin kuuluivat vesisäiliöiden ulkopuoliset betonipintojen korjaustyöt: halkeamien injektointi, ruostuneiden terästen korjaus ja pinnoitustyöt. Myös vanha vesikatto uusittiin.
Tornin vesitilavuus puolitettiin rakennustöiden ajaksi ja valutöiden ajaksi vedenpintaa laskettiin edelleen niin, että tornissa oli metrin verran vettä. Rakennustyöt alkoivat toukokuussa ja urakka valmistuu marraskuun lopulla.
– Tavoitteena oli, että talven tullessa valut on tehty ja siihen päästään, Saarinen sanoo.
Huolellinen suunnittelu karsi lisätyöt
Risto Saarinen on tyytyväinen, että nyt tehtiin huolelliset saneeraussuunnitelmat.
– Lisätöitä ei ole juuri ollut. Kun suunnitelmat perustuvat huolellisiin tutkimuksiin, yllätyksiä ei tule vastaan matkan varrella.
Kaikilla kolmella vesilaitoksella saneerausurakat ovat sujuneet varsin hyvin. Porvoossa urakka-aikaa jatkettiin kuukaudella, kun vesitornin katolle asennettujen yksityisten tietoliikenneoperaattoreiden antennien korvaaminen vesitornin viereen rakennettuun mastoon asennetuilla uusilla antenneilla oli viivästyttänyt töitä alkuvaiheessa.
– Yhteistyö urakoitsijan kanssa on sujunut erinomaisen hyvin koko ajan. Urakoitsijan kannalta kenties hieman hankalaa on ehkä ollut se, että tavallisuudesta poiketen tässä ei ole juuri tullut lisätöitä, Risto Saarinen toteaa tyytyväisenä.
Myös Hamarin vesitornisaneerausta urakoivan Destian työpäällikkö Mauri Ketonen vakuuttaa, että hanke on edennyt hyvässä yhteistyössä tilaajan kanssa. Hänen mukaansa Destialla on vankka kokemus vaativista teräsbetonirakenteista, vaikkakin lähinnä vaakasuuntaan rakennettavista silloista.
– Pohdimme, että vesitornien erilaisia saneerauksia varmasti tehdään tulevaisuudessa enemmän ja haluamme olla siinä liiketoiminnassa mukana.
Lue lisää torstaina 6.11. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*