Vantaan jätevoimala vihittiin käyttöön

Tilaisuudessa puhunut elinkeinoministeri Jan Vapaavuori huomautti voimalan olleen merkittävä 300 miljoonan euron investointi kierrätykseen kelpaamattoman yhdyskuntajätteen käsittelemiseksi.

Hän muistutti Euroopan komission äskettäin julkaisemasta Kohti kiertotaloutta -tiedonannosta, jossa on erittäin kunnianhimoiset tavoitteen tulevaisuuden jätehuollolle. Vuoteen 2025 mennessä mitään kierrätyskelpoista jätettä ei enää vietäisi kaatopaikoille. Kaatopaikoista pitäisi päästä kokonaan eroon vuoteen 2030 mennessä.

– Suomi ei ole ilmaston, asutuksen ja teollisuuden rakenteen puolesta EU-maiden valtavirtaa, joten toimenpiteille on saatava riittävät siirtymäajat, Vapaavuori sanoi.

Hän totesi Vantaan voimalan osaltaan yhdistävän energia-, ilmasto- ja jätepolitiikan tavoitteet.

– Laitos toimii esimerkkinä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.

Långmossebergenin voimalan energiatehokkuus on huippuluokkaa. Jopa yli 95 prosenttia voimalan käyttämän polttoaineen – sekajätteen – sisältämästä energiasta muutetaan kaukolämmöksi ja sähköksi. 

Jätevoimalan polttoaine sekajäte korvaa vastaavan määrän fossiilisia tuontipolttoaineita, kuten kivihiiltä ja maakaasua ja siten parantaa kotimaista huoltovarmuutta. Lähinnä kotitalouksilta kerättyä sekajätettä voimalaan toimittavat Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy Uudeltamaalta.

Jätevoimala tuottaa vuodessa 920 gigawattituntia (GWh) kaukolämpöä ja 600 GWh sähköä. Määrä vastaa noin puolta Vantaan tarvitsemasta kaukolämmöstä ja noin 30 prosenttia Vantaan vuotuisesta sähköntarpeesta.

– Vantaan Energia on asettanut yhdeksi toimintansa keskeisimmäksi tavoitteeksi ilmastonmuutoksen hillinnän. Jätevoimala on meiltä iso ympäristöteko, olemme siitä ylpeitä, kiteyttää toimitusjohtaja Pertti Laukkanen.

Kierrätyskelpoiset jätejakeet erilliskerätään ja käsitellään muualla. Voimala ei Laukkasen mukaan vähennä kierrätystä.

Jätevoimalan käyttöönotto vähentää Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa noin 30 prosenttia, ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin viidenneksellä. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun vuotuinen 320 000 tonnin sekajätemäärä ei enää päädy kaatopaikoille. 

Voimalan maanrakennustyöt alkoivat syksyllä 2011, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012, ja harjannostajaisia työmaalla vietettiin toukokuussa 2013. Jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa 2014, jolloin ensimmäiset jäte-erät paloivat.

– Jätevoimalahanke on ollut Vantaan Energian historian suurin investointi. Olemme tyytyväisiä, että pysyimme suunnitellussa aikataulussa ja budjetissa, sanoi vihkiäisten puheessaan Vantaan Energian hallituksen puheenjohtaja Kalevi Helppolainen.  

HSY:n jätehuoltojohtaja​ Petri Kouvo kertasi vihkiäisissä hankkeen 30-vuotista historiaa. Viimeisin valmisteluvaihe käynnistyi vuonna 2005, kun silloisen YTV:n hallitukselle tehtiin esitys polttolaitoksen rakentamisesta.

– Sen jälkeen tehtiin vielä kymmenen päätöstä luottamuselimissä ennen hankkeen toteutusta. Nyt meillä on maailman paras jätevoimala, Kouvo hehkutti.

Paavo Taipale