Suomalaisyritykset tekevät Venäjällä jätteestä bisnestä
Venäjän metropolien kaatopaikat täyttyvät ja jätehuoltoon investoidaan miljardeja euroja. Esimerkiksi Pietarissa Levashovon uuden jätteenkäsittelylaitoksen rakentamiseen on varattu noin 300 miljoonaa euroa.
Venäjän metropolien kaatopaikat täyttyvät ja jätehuoltoon investoidaan miljardeja euroja. Esimerkiksi Pietarissa Levashovon uuden jätteenkäsittelylaitoksen rakentamiseen on varattu noin 300 miljoonaa euroa.
Venäjän kunnat uudistavat jätehuoltoaan kaatopaikkojen täyttyessä, yhdyskuntajätteen määrän kasvaessa ja venäläisten vaatiessa yhä siistimpää asuinympäristöä.
– Esimerkiksi Pietarin hallinto on tehnyt jätehuollon kehityssuunnitelman 2012–2020, joka sisältää suunnitelman rakentaa uusia kierrätyslaitoksia ja uudistaa kaatopaikkoja. Valtion osuus näiden kustannuksista on jopa noin 1,5 miljardia euroa. Hanke kuvastaa laajemmin Venäjän jätehuoltomarkkinoiden euromääräistä kasvua, kertoo Finpron Pietarin toimistossa työskentelevä vanhempi asiantuntija Olga Makeeva.
Suomalaisyrityksillä on erityistä tietotaitoa ja teknologiaa kuntien jätehuoltoon, kuten vanhojen ja täynnä olevien kaatopaikkojen sulkemiseen, joka on tällä hetkellä yksi Venäjän metropolien akuuteimmista ongelmista.
– Lisäksi suomalaisilla ympäristöteknologiayrityksillä on maailmanluokan ratkaisuja vaarallisten jätteiden ja jätevesien käsittelyyn, sairaalajätteiden käsittelyyn ja polttoon, erilaisiin jätemurskaimiin, paalaimiin ja käsittelylinjastoihoihin, kertoo Finpron ympäristö- ja energiateollisuudesta vastaava johtaja Ilkka Homanen.
– Suomalaisyritykset voivat saada yhteistyön Venäjällä nopeammin liikkeelle suoraan jätehuoltoyrityksien kanssa kuin kuntahallinnon kanssa. Yritykset ovat kiinnostuneita esimerkiksi tehokkaammista logistiikka- ja keräysratkaisuista. Kaivattujen ratkaisujen mittakaavat ovat Venäjällä huomattavasti isommat, mikä on hyvä ottaa huomioon markkinoille suunnattaessa.
Venäjän jätealan markkinoilla toimii noin 20 suomalaisyritystä, esimerkiksi L&T ja Cargotec, sekä suunnittelu- ja konsultointitoimistoja kuten Ramboll ja Pöyry.
ENPI-hanke sillanrakentajana
Yhteistyötä on tehty myös Suomen, Venäjän ja EU:n rahoittaman ENPI Waste management in St.Petersburg -hankkeen avulla, jota koordinoi Pietarin informaatio-analyyttinen keskus IAC. Hankkeen kumppaneina toimivat Finpro, Pietarin valtiollinen finanssi- ja talousyliopisto Finec, Pietarin kaupungin kunnossapito- sekä IT- ja viestintäkomiteat.
Sen tavoitteena on vuosina 2012–2014 parantaa Pietarin kaupungin ylläpitämää jätehuoltojärjestelmää ja löytää siihen suomalaisia ratkaisuja. ENPI-hankkeessa perustettu jäteportaali tarjoaa alan yrityksille ajantasaista tietoa markkinoista.
– Hankkeen puitteissa saimme useita suomalaisyrityksiä ja venäläisiä ostajia kontaktiin ja esimerkiksi Ramboll teki suunnitelman kaatopaikan sulkemisesta ja Pöyry puolestaan teki suunnitelman ekoteollisuuslaitoksen perustamisesta Pietariin. Uuden jäteportaalin kautta kaikki alasta kiinnostuneet voivat löytää uusia kontakteja ja uutisia, kertoo hankkeen assistentti Johanna Terva Finprosta.
– Toki haasteena Venäjällä on heikko lainsäädäntö, joka ei edistä kierrätystä, rajallinen rahoitus ja ihmisten ympäristökoulutuksen puute. Mutta kaikki merkit viittaavat kovaan kasvuun alalla. Toki alalla on kova kilpailu, sillä useat eurooppalaiset yritykset haluavat osansa jätealan markkinoista.
Paavo Taipale
