Poliitikkoja ei kiinnosta rakennettu ympäristö
Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi selvitti eduskuntapuolueiden linjauksia rakennettuun ympäristöön. Vaikka rakennetun ympäristön toimivuus on työllisyyden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kannalta pääroolissa, on teema jäänyt päivänpolitiikan marginaaliin.
– Puolueet pitävät rakennettua ympäristöä itsestäänselvyytenä, kiinnostusta herättää vain se, minne rakennetaan. Kehittämistä ei mietitä, vaikka rakennettu ympäristö työllistää viidenneksen suomalaisista ja kuluttaa liikenne mukaan lukien 60 prosenttia energiasta, Kiinteistö- ja rakentamisfoorumin johtoryhmän puheenjohtaja, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti kummeksuu.
Puolueet tunnistavat tarpeen keventää hitaita kaavoitus- ja lupaprosesseja, mutta konkreettisia toimia ei juuri ole esitetty ja metropolihallinnon kehittäminenkin on jäämässä taka-alalle. Metropolialueella pula kohtuuhintaisista asunnoista on melkein pysäyttänyt elinkeinoelämän kasvun. Pääsyiksi Pipatti näkee tonttipulan sekä liian tiukat ja yksityiskohtaiset kaavamääräykset.
– Viranomaisten välistä yhteistyötä tulee parantaa heti, jotta käsittelyajat lyhenevät. Tarvitsemme yhden luukun periaatteen julkiseen asiointiin. Lupa- ja kaavoitusprosessit tulee hoitaa rinnakkain ja viranomaisten keskinäisten valitusten toistensa päätöksistä tulee loppua.
Pipatin mielestä kuntien välisen epäterveen kaavakilpailun lopettamiseksi maankäyttö- ja liikenneasiat metropolialueella ja muissa kasvukeskuksissa pitää päättää jatkossa työssäkäyntialueittain yli kuntarajojen ja valtiovallan täytyy ohjata kehitystä tähän suuntaan rahoituksella ja säädösmuutoksilla.
Rakennetusta ympäristöstä Suomen vetovoimatekijä
Kolmentoista kiinteistö- ja rakennusalan yhteisön muodostama KIRA-foorumi uskoo, että Suomesta pystytään luomaan maailman kilpailukykyisin toiminta-alusta yrityksille. Älykkään rakennetun elinympäristön kehittäminen vaatii kuitenkin myös puolueiden heräämisen ja nopean asennemuutoksen onnistuakseen.
– Kaikki rakennettua ympäristöä koskeva julkinen tietoaineisto tulee avata yritysten ja kansalaisten hyödynnettäväksi. Julkisia hankintoja on kohdennettava uusien palveluiden ja innovaatioiden luomiseen. Lisäksi rakennus- ja ICT-alan yhteisiä tutkimushankkeita pitää jatkossa tehdä enemmän, selvityksen tekoa ohjannut Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen sanoo.
Suomen kansallisvarallisuudesta peräti 70 prosenttia on kiinni rakennuksissa ja infrassa. Poliitikkojen suhtautuminen jatkuviin ylläpidon menoleikkauksiin vaihteli riippuen siitä, kuuluiko puolue hallitukseen vai oppositioon.
Tarmo Pipatti nostaa esille pidemmän aikavälin seuraukset.
– Leikkaamalla määrärahoja julkisten kiinteistöjen ja infrastruktuurin hoidosta ja ylläpidosta tuhoamme Suomen kansallisvarallisuutta. Laiminlyönneistä aiheutuu vaurioita, joiden korjaaminen on monin verroin kalliimpaa kuin leikkauksista saadut säästöt.
Paavo Taipale
