Kaupunkipyöräilyn suosiossa ratkaisevaa on pyöräteiden laatu
Määrä ei korvaa laatua pyöräilyväylissä. Hyvän pyöräilyinfran ansiosta Hollannin Houtenissa tehdään pyörällä puolet matkoista, Tampereella pyörällä tehdään matkoista 8 prosenttia.
Kaupungeissa pyöräillään enemmän, jos niissä on hyvät pyörätiet, pyöräily-ystävällinen liikenneverkko ja etenkin pyöräilymyönteiset päättäjät, väittää diplomi-insinööri, teologian maisteri Kalle Vaismaa.
Väitöstyössään Vaismaa tutki laajasti toimenpiteitä, jotka mahdollistavat pyöräilyn osuuden kasvattamisen kaupungeissa ja kehitti toimenpidekehyksen pyöräilyn edistämiseksi. Tutkimuksen osa-alueita olivat liikennepolitiikka, maankäyttö, liikenneverkko, pyöräilyinfrastruktuuri, pyöräpysäköinti sekä erilaiset aktivointikeinot pyöräilyyn.
– Yleensä ajatellaan, että olennaista on rakentaa lisää pyöräteitä, jos halutaan enemmän pyöräilijöitä. Laatu on kuitenkin tärkeämpi kuin määrä, Vaismaa toteaa.
Hollanti ja Tanska
edelläkävijöitä
Esimerkiksi 50 000 asukkaan Houtenin kaupungissa Alankomaissa on pyöräteitä vain 21 kilometriä, Tampereella taas lähes 800. Kuitenkin Houtenissa tehdään pyörällä puolet matkoista ja Tampereella vain 8 prosenttia.
– Alankomaiden kaupunkien tasaisuus ei ole tässä tärkein selittävä tekijä. Alankomaiden ja Tanskan kaupungeissa on ylivoimaisesti paras pyöräilyinfrastruktuuri. Muut maat ovat kaukana takana, Vaismaa sanoo.
Pariisissa rajoitettiin autoilua saasteiden vuoksi kuluvan vuoden maaliskuussa. Lontoon pormestari vetosi viime joulukuussa asukkaisiin, jotta yhä useampi liikkuisi auton sijaan polkupyörällä.
Kaupunkien kasvava autoliikenne aiheuttaa ympäri maailman ongelmia ihmisten turvallisuudelle, terveydelle ja jopa kansantaloudelle.
Ratkaisuksi ongelmiin Euroopan komissio esitti vuonna 2007 moottoroidun liikenteen korvaamista pyöräilyllä.
Yli 60 kaupunkia Euroopassa on ottanut haasteen vastaan ja allekirjoittanut Charter of Brussels -peruskirjan, jonka tavoitteisiin kuuluvat muun muassa pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattaminen sekä onnettomuuksien vähentäminen kaupunkiliikenteessä.
Pyörällä suoraan,
autolla kierretään
Vaismaan mukaan laadukkaan pyöräilyinfran ohella olennainen tekijä pyörän käytön lisäämisessä on pyöräily-ystävällinen liikenneverkko. Kaupungin liikennejärjestelmää täytyy tarkastella kuin palapeliä, ei yhtä palaa kerrallaan. Päämääränä tulee olla autoliikenteen vähentäminen.
– Alankomaissa oikoreittien ansiosta matka samaan määränpäähän voi olla pyörällä puoli kilometriä ja autolla viisi.
Pyöräily ja kävely eivät kuulu samalle väylälle kuin kaupunkien ulkopuolella, missä on vain vähän jalankulkijoita. Keskustoissa ja asuinalueilla on tarpeen toteuttaa hidaskatuja, joissa autot ja pyörät voivat ajaa turvallisesti samalla ajoradalla.
Tärkein pyöräilyä edistävä seikka on kuitenkin kaupungin liikennepolitiikka. Muutosta ei tapahdu, jos päätöksentekijät ja virkamiehet eivät aidosti kannata kestävän liikenteen edistämistä.
– Ellei pyöräilymyönteistä poliittista tahtotilaa saavuteta, kaikki pyöräilyn edistämiseen tähtäävä puhe on kuin tuuleen huutaisi, Vaismaa toteaa.
Vaismaan väitöskirja on ensimmäinen Suomessa tehty pyöräilyn edistämiseen liittyvä väitöskirja. Väitöstilaisuus Tampereen teknillisessä yliopistossa 16.5. osuu kansalliselle pyöräilyviikolle.
Kalle Vaismaan väitöstyö verkossa
Ville Miettinen
