Oulu muutti kaatopaikan laskettelukeskukseksi, Vantaa sai 3 500 euron investoinnilla 300 000 euron säästöt.

 

Oululaisen kaatopaikan muuttaminen laskettelukeskukseksi, Vantaan kaupungin energianhallintatyö sekä Kurikan kaupungin ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä kampanja palkittiin tänään kuntien parhaina ilmastotekoina.

 

Teot saivat kiitosta etenkin siitä, että ne ehkäisevät ilmastonmuutosta ennalta ja keskittyvät päästöjen syntymisen vähentämiseen. Kuntaliitto palkitsi kuntien parhaat ilmastoteot nyt seitsemännen kerran.

 

Oulun jätehuollon ylläpitämän kaatopaikan maisemointi ja muuttaminen Ruskotunturi-laskettelukeskukseksi on osoitus siitä, että ilmastonmuutosta voi pyrkiä hillitsemään tarjoamalla uusia ja vaihtoehtoisia palveluita. Ongelmasta voi muodostua ratkaisu.

 

– Vanhan kaatopaikan metaania on hyödynnetty Oulussa jo pitkään ja menetelmät ovat vakiintuneita. Kaatopaikkojen hyödyntäminen muuta käyttöä varten on sen sijaan haasteellista. Oulussa ratkaisuksi valittiin kaatopaikan muuttaminen laskettelurinteeksi, energiainsinööri Kalevi Luoma Kuntaliitosta perustelee palkintoa.

 

– Ilmastoperusteet, tässä tapauksessa asukkaiden päästöjä aiheuttavan liikenteen vähentäminen ja uuden palvelutarjonnan järjestäminen kuntalaisille ovat selkeitä tuloksia, ilmastotekojen valintaa tehnyt raati perusteli.

 

Vantaalla energiakulut hallintaan
kilpailuttamalla

 

Vantaan kaupungin rakennusautomaatiohankintojen yhteydessä kilpailuttamassa energianhallinnassa keskitytään energiankäytön vähentämiseen ja tehostamiseen ensisijaisesti olemassa olevaa tekniikkaa hyödyntäen15 eri rakennuksessa.

 

Noin 3 500 euron investoinnilla saatiin ensimmäisenä vuonna 300 000 euron säästöt ja kasvihuonekaasupäästöjä vähennettiin 1 100 tonnia. Säästöt ovat syntyneet pääasiassa rakennusten lämmityksestä.

 

– Olemassa olevan rakennuskannan energiankäytössä ja sen pitämisessä kohtuutasolla on kaikissa kunnissa tehostamisen varaa. Nopea ja käyttökelpoinen ratkaisu voi olla tarvittavan osaamisen hankkiminen kunnan organisaation ulkopuolelta, Luoma toteaa.

 

Kurikassa ei heitetä
ruokaa roskakoriin

 

Kurikan kaupungin ruokahävikin vähentämiseen tähtäävä kampanja alkoi puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstön koulutuksella, biojätteen määrän seurannalla ja vertailuarvojen määrittelyllä.

 

Tavoitteena oli vähentää biojätteeksi päätyvän ruoan määrää, jätteenkäsittelykustannuksia, turhia raaka-ainekustannuksia sekä ympäristön kuormitusta.

 

Tulokset ruokahävikkikampanjassa olivat loistavat, sillä hävikki pieneni jokaisessa ruokapaikassa vähintään kolmanneksella ja enintään kahdella kolmasosalla.

 

– Kampanja kyettiin viemään kunnan keittiöistä ruokapalvelujen käyttäjiin sekä koteihin sekä koulujen ja päiväkotien opetus- ja kasvatustyöhön. Erityisen hyvää kampanjassa oli huomion kiinnittäminen koko prosessiin ja erityisesti sen alkupäähän eli raaka-aineiden tarkoituksenmukaiseen hankintaan ja käyttöön.

Ville Miettinen

 

Katso kunta.tv:stä Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikaisen haastattelu Ruskotunturin taustasta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *