Kalifornian kaupunkien pikaraitioteiden kehitys osoittaa, että Suomessakin olisi kannattanut satsata pääkaupunkiseudun kevyeen raideliikenteeseen jo 20 vuotta sitten. Vieläkään ei ole liian myöhäistä.

Monessa USA:n kaupungissa oli mittavat raitiovaunuverkostot vielä toisen maailmansodan jälkeen. Ne kuitenkin poistettiin käytöstä pääosin henkilöautoistumisen myötä.
Myöhemmin, mittavien ruuhkien takia, joukkoliikennettä alettiin taas kehittää, mutta tällöin usein kalliilla metroratkaisuilla. Pian kuitenkin todettiin, että metron avulla ei voida taloudellisesti rakentaa laajaa raideliikenneverkostoa.
Niinpä 1970- ja 1980-luvuilla alettiin uudestaan suunnitella raitiovaunuverkostoja. Liikennevaloteknologian kehittyessä kyettiin nykyaikaisella raitiovaunulla, light raililla, liikkumaan maan pinnalla siten, että pysähdytään vain pysäkeillä metron tapaan. USA:n länsirannikolle rakennettiin 1980-luvulla nykyaikaiset light rail -linjat Portlandiin, Sacramentoon, Santa Claraan, San Diegoon ja Los Angelesiin.
 
Ensimmäiset linjat vaativat kädenvääntöä
 
Usein ensimmäinen light rail -linja saatiin työn alle isomman tai pienemmän poliittisen kädenväännön jälkeen. Mutta kun ensimmäinen linja oli saatu käyttöön ja sen kokemukset ihmisten tietoon, asukkaat vaativat lisälinjoja ja linjan jatkeita nopeaan tahtiin.
Ja näitä myös on rakennettu. Linjat ja laajennukset on USA:ssa usein rahoitettu kansanäänestysten perusteella joko 0,5 prosentin liikevaihtoveron tai polttoaineveron korotuksella, joka on korvamerkitty light railin käyttöön.
 
San Diegon asemat pääosin maan tasossa
 
Tyynen valtameren rannalla, Meksikon rajan läheisyydessä sijaitsevan San Diegon alueella asuu noin 1,3 miljoonaa ihmistä ja Suur-San Diegon alueella noin kolme miljoonaa ihmistä.
San Diegon ensimmäinen linja, keskustasta Meksikon rajalle San Ysidroon, avattiin vuonna 1981. Tämän jälkeen on uusia linjoja ja jatkeita rakennettu koko ajan. Tällä hetkellä San Diegon 86,1 kilometrin light rail –verkosto koostuu kolmesta linjasta, jotka palvelevat 53:a asemaa.
Vuonna 2013 San Diegon light rail kuljetti keskimäärin 89 400 matkustajaa päivässä. Vuonna 1993 järjestelmää käytti arkisin keskimäärin 46 000 matkustajaa.
 
Lue lisää keskiviikkona 30.4. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.