VTT ja VATT arvioivat, että päästövähennyksiä tarvitaan erityisesti liikennesektorilla.

VTT sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
arvioivat, että kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen nostaminen 36
prosentista 40 prosenttiin vuonna 2030 lisäisi suoria kustannuksia vuositasolla
jopa 100 miljoonaa euroa.

 

Euroopan komissio ehdottaa energia- ja ilmastopaketissa
kasvihuonekaasupäästöille 40 %:n vähennystavoitetta vuodelle 2030.

 

Nyt tehdyn vaikutusarvion lähtökohtana on oletus, että
Suomen ei-päästökauppasektorille aikanaan asetettava maakohtainen
vähentämistavoite kiristyisi nykyisestä, vuodelle 2020 asetetusta 16 prosentin
tavoitteesta 36–40 prosenttiin vuonna 2030.  Kyseessä on tässä vaiheessa pelkkä laskentaoletus.

 

Päästövähennystavoitteen jakamisesta jäsenmaiden välillä ei
ole tehty vielä mitään päätöksiä. Jos ns. taakanjako jäsenmaiden välillä
perustuisi kustannustehokkuuteen, Suomelle tuleva vähennysvelvoite voisi olla
selvästi alhaisempi kuin nyt tarkastelluissa vaihtoehdoissa.

 

Päästövähennyksiä tarvitaan

erityisesti liikennesektorilla

 

VTT ja VATT ovat toimittaneet työ- ja elinkeinoministeriölle
ja ympäristöministeriölle alustavia arvioita Euroopan komission tammikuussa
julkaiseman EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketin vaikutuksista Suomen
energiajärjestelmään ja kansantalouteen.

 

Arvion mukaan ei-päästökauppasektorilla (mm. liikenne,
maatalous, rakentaminen ja jätteet) päästövähennyksiä tarvittaisiin kaikilla
toimialoilla, mutta erityisesti liikennesektorilla.

 

Kansantalouden tasolla 2030-paketin uudet tavoitteet
näyttäisivät vaikuttavan negatiivisesti bruttokansantuotteeseen, vientiin,
työllisyyteen ja kotitalouksien ostokykyyn.

 

Laskelmissa ei oteta huomioon EU:n 2030-paketin mahdollisia
positiivisia vaikutuksia esimerkiksi puhtaan teknologian toiminnasta. Malli ei
myöskään huomioi toteutuvan ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamia
kustannuksia.

 

Vähennystavoitteen nosto 40 prosenttiin

nostaisi kustannuksia merkittävästi

 

VTT:n ja VATTin arvion mukaan päästöjen vähentämisen
marginaalikustannukset kasvavat ei-päästökauppasektorilla merkittävästi siirryttäessä
-36 prosentin tavoitteesta -40 prosenttiin.

 

Mallin laskemat päästöjen vähentämisen
marginaalikustannukset ovat -36 % -skenaariossa noin 55 euroa per
hiilidioksiditonni, eli suhteellisen lähellä oletettua 50 euron päästöoikeuden
hintaa päästökauppasektorilla.

 

Sen sijaan -40 % -skenaariossa päästöjen vähentämisen
marginaalikustannukset kasvavat jopa 130 euroon per hiilidioksiditonni. Suomen
energiajärjestelmään kohdistuvat vuotuiset suorat kustannukset (mm.
lisäinvestointeina) olisivat -36 %:n tapauksessa hieman yli 350 miljoonaa
euroa.

 

Tulos osoittaa, että ei-päästökauppasektorin tavoitteen
asettamisella on merkittävä vaikutus kustannuksiin, koska viimeisten
vähennettyjen päästötonnien kustannukset kasvavat olennaisesti.

 

Ero -36 ja -40 prosentin tavoitteiden välillä olisi suorissa
kustannuksissa vuositasolla lähes 100 miljoonaa euroa. Tällä hinnalla
saataisiin kasvihuonekaasujen määrään vain 1,3 miljoonan tonnin lisävähennys.

Lue lisää ympäristöministeriön verkkosivuilta

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.