Vantaan jätevoimalan koekäyttö alkoi
Suomen suurimman jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa Vantaalla. Tuotantokäyttöön voimala otetaan syyskuussa. Kattiloissa palaa HSY:n pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy:n Uudeltamaalta keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä.
Suomen suurimman jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa Vantaalla. Tuotantokäyttöön voimala otetaan syyskuussa. Kattiloissa palaa HSY:n pääkaupunkiseudulta ja Rosk’n Roll Oy:n Uudeltamaalta keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä.
Vantaan Energian 300 miljoonan euron jätevoimalainvestointi on aikataulussa ja budjetissa. Laitos on mitoitettu polttamaan 320 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Rakennustyöt alkoivat 2011 maanrakennustöillä, peruskivi muurattiin toukokuussa 2012 ja harjannostajaisia työmaalla vietettiin toukokuussa 2013.
– Uskon, että nyt alkanut koekäyttö ja voimalan käyttöönotto kokonaisuudessaan sujuu suunnitellusti, ja jätevoimala voidaan ottaa virallisesti tuotantokäyttöön alkusyksystä 2014, sanoo Vantaan Energian toimitusjohtaja Pertti Laukkanen.
Nyt koekäytön aloittanut voimala tuottaa kaukolämpöä Vantaan kaukolämpöverkkoon ja sähköä valtakunnan verkkoon huhtikuussa. Vuodessa jätevoimala tuottaa 920 GWh kaukolämpöä ja 600 GWh sähköä. Tuotettu määrä vastaa noin 100 000 vantaalaisen kerrostalokaksion käyttämää lämpöä ja 200 000 kaksion käyttämää sähköä vuodessa.
Jätevoimalalla on monia myönteisiä vaikutuksia ympäristölle. Sen myötä Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden (kivihiili, maakaasu) käyttö energiantuotannossa vähenee noin 30 prosenttia ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin viidenneksen. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun jätteet eivät enää päädy kaatopaikoille.
Tähänastisessa koekäytössä voimalan päästöt ovat jääneet huomattavasti lupaehdoissa sallittuja pienemmiksi. Typen oksidien pitoisuudet ovat enimmillään olleet noin puolet sallitusta ja muut lupaehdoissa rajatut päästöt noin 10 prosenttia, hiukkaspäästöt ainoastaan pari prosenttia sallitusta.
Polttaminen ei vähennä kierrätystä
Uudessa jätevoimalassa käsitellään ne kodeissa kertyvät jätteet, joita ei pystytä kierrättämään materiaalina. Muiden jätteiden kierrätys jatkuu edelleen. Jätevoimalan käynnistymisen ansiosta pääkaupunkiseudulla saavutetaan valtakunnallinen energiahyödyntämistavoite kotitalousjätteen osalta, kun vähintään 30 prosenttia kotitalouksien jätteestä hyödynnetään energiantuotannossa.
Jätteiden lajittelu on yhä tärkeää, jotta materiaalit saadaan ensisijaisesti uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Biojätteen, paperin ja kartongin keräys jatkuu edelleen. HSY tarjoaa kartongin keräyspalvelua pääkaupunkiseudulla vähintään 10 huoneiston taloyhtiöissä vuonna 2015. Lasin ja metallin keräyksen HSY aloitti kaikissa vähintään 20 asunnon kiinteistöissä marraskuussa. Jätteiden lajittelu on entistäkin helpompaa, kun keräysastiat eri jätteille ovat taloyhtiön omassa jätetilassa.
Ämmässuosta ekoteollisuuspuisto
Kun jätevoimala on otettu tuotantokäyttöön syyskuussa, päättyy asukkaiden sekajätteiden kuljettaminen Ämmässuon kaatopaikalle. Tähän pyritään jo jätevoimalan koekäytön aikana huhtikuussa.
HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia luoda jätteenkäsittelykeskuksesta uusi seudullinen materiaalitehokkuutta edistävä ekoteollisuuspuisto, jossa HSY:n omien toimintojen välittömään läheisyyteen pyritään synnyttämään kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta.
Paavo Taipale
