Lähiöiden eriarvoistumiseen puututtava

– Suurimpien kaupunkien talouskasvun turvaaminen on koko maamme tulevaisuuden kannalta keskeistä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla asumisesta on sen kalleuden takia tullut kehityksen kriittinen tekijä. Kallis asuminen vaikuttaa myös seudullisiin asuntomarkkinoihin, ja asuntojen hinnat eriytyvät myös kaupunkien sisällä voimistaen asuinalueiden eriytymiskehitystä. Kaikki lähiöt eivät selviydy tässä kilpailussa, ja uhkana on eri alueiden välisen eriarvoisuuden kasvaminen, ministeri totesi.

Hän sanoi, että suurimpien kaupunkiseutujen kehityksen tukemiseksi lähiöistä on tehtävä kilpailukykyisiä ja houkuttelevia paikkoja ja huolehdittava samalla riittävästä tontti- ja asuntotuotannosta. Samoin on huolehdittava korjaus- ja täydennysrakentamisen edellytyksistä, jotta asuinalueet säilyvät elinvoimaisina.

– Yhtenä tärkeänä työkaluna kaupunkiseudun kokonaisuuden toimivuuden vahvistamisessa ovat valtion ja kuntien väliset MAL-aiesopimukset. Niiden mukaisella ajattelulla voidaan vahvistaa myös lähiöitä. Sopimuksissa voitaisiin tulevaisuudessa painottaa enemmän lähiöiden kehittämistä osana menestyksekkäitä kaupunkiseutuja.

Ministeri painotti, että eriytymiskierteen katkaisemiseksi tarvitaan lähiöiden kokonaisvaltaisempaa kehittämisotetta ja yhteistyötä.

– Valtaosa suomalaisista lähiöistä on ihan tavallisia asuinalueita. On kuitenkin vahvoja merkkejä siitä, että osa lähiöistä on alkanut erottua joukosta. Sosiaalinen eriarvoistuminen kaupunkien sisällä on lisääntynyt ja alueellisesti kasautunut huono-osaisuus ruokkii itseään. Tämä eriytymisen kierre on saatava pysähtymään. Asuinalueiden eriytyminen ja ihmisten syrjäytyminen ovat yhteiskunnalle kalliita, puhumattakaan näiden ilmiöiden inhimillisistä kustannuksista.

Kokonaisvaltaisuus tarkoittaa ministeri Viitasen mielestä sitä, että lähiöitä ei enää jätetä yksin vuosikymmeniksi vaan kehittämisestä tehdään jatkuvaa toimintaa, johon kuuluu myös ympäristön ja palvelujen kehittäminen. Lähiöissä tarvitaan sujuvampaa sektorirajat ylittävää yhteistyötä, kuntapalveluiden sisäisten rajojen madaltamista ja asiakkaat parhaiten tavoittavia palveluketjuja.

– Haluan ministerinä varmistaa, että kaupungit saavat tähän tehtävään myös parhaan mahdollisen tuen valtion suunnalta. Tätä varten on asetettu lähiöneuvottelukunta vahvistamaan ministeriöiden keskinäistä sekä valtionhallinnon ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja sitoutumista lähiöiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

 

Neuvottelukunnassa ovat mukana viisi lähiöiden kehittämisen kannalta keskeistä ministeriä sekä joukko sidosryhmien edustajia, esimerkiksi Kuntaliiton ja evankelisluterilaisen kirkon edustajat. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii ministeri Viitanen.

 

Paavo Taipale