Uima- ja jäähallien energiahukka kuriin
Uimahalleissa tehdyillä omatoimisilla lämpötilan ja kosteudenhallinta-toimenpiteillä on säästetty paljon energiaa ilman laiteinvestointeja. Jäähalleissa puolestaan on keskeistä, kuinka tehokkaasti kylmälaite toimii vuoden ja vuorokauden eri aikoina.
Liikuntapaikkojen energiankäytön optimointi ja olosuhteiden hallinta (Leko) on vuonna 2012 Aalto-yliopistossa aloitettu tutkimushanke. Sen tavoitteena on opastaa löytämään tapauskohtaisesti energiankäytön tehostusratkaisut, jotka ovat toteutettavissa kohtuullisilla investointikustannuksilla. Hallin lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan omatoiminen seuranta ja laitoksen toimintaperiaatteen ymmärtäminen osoittautuivat elinkaarenaikaisen energiatehokkuuden varmistamisessa keskeiseksi.
Hankkeessa pilotoitiin energiatehokkuustoimenpiteitä Nivalan, Riihimäen, Tuusulan ja Helsingin Malmin uimahalleissa sekä Paloheinän jäähallissa Helsingissä, Reebok-areenassa Espoossa, Pyhäjärven jäähallissa Pyhäsalmella ja Nivalan jäähallissa. Halleille laadittiin energiatehokkuuden parantamiseksi tapauskohtaiset esitykset, jotka toteutetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana.
Uima- ja jäähallit ovat usein monimuotoisia ja mittasuhteiltaan suuria rakennuksia, mikä asettaa lisävaatimuksia suunnittelulle. Olosuhteiden hallinnan kannalta merkittäväksi muodostuu rakenne-, ilmanvaihto- ja säätötekniikan yhteistoiminnan ymmärtäminen, hyödyntäminen sekä käytön opastaminen. Tämän yhteistoiminnan merkitys korostuu uimahallien korkean sisälämpötilan ja suuren kosteustuoton vaikutuksesta sekä jäähallien matalan sisälämpötilan ja vuoden lämpiminä aikoina ulkoilmaa alemman kosteuspitoisuuden vaikutuksesta.
Energiankäytön tehostusratkaisuja
Uimahalleja ohjeistettiin mittaustulosten perusteella omatoimisiin toimenpiteisiin energiankäytön tehostamiseksi. Nämä toimenpiteet keskittyivät allasveden haihdunnan vähentämiseen ja ilmanvaihdon tilavuusvirran muuttamiseen tarpeen mukaiseksi.
Ilmanvaihdon osalta ohjeistettiin rajoittamaan käytön ulkopuolisen ajan ilmanvaihtoa. Haihdunnan vähentämiseksi kehotettiin nostamaan allastilan suhteellista kosteutta ja sisäilman lämpötilaa. Allastilan suhteellisen kosteuden nostamisessa tulee olla varovainen, jotta kosteus ei nouse haitallisen korkeaksi.
Omatoimisilla toimenpiteillä saavutettiin energiansäästöä ilman laite- tai muita investointeja. Eräässä tutkimushankkeeseen osallistuneessa uimahallissa kaukolämmön vuosikulutus laski vuonna 2013 omatoimisten muutoksien seurauksena 13,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Ilmanjako ja lauhteen hyödyntäminen kuntoon jäähalleissa
Jäähallin suurin yksittäinen energiankuluttaja on jään hoitoon suunniteltu kylmäkoneikko. Siksi on keskeistä, kuinka tehokkaasti kylmälaite toimii vuoden ja vuorokauden eri aikoina. Kokonaistehokkuus riippuu kylmäkoneen ohjauksesta muuttuvissa kuormitustilanteissa.
Omatoimisesti ohjauksen tehokkuutta voidaan arvioida seuraamalla kylmäkontin sähkönkulutuksen suhdetta päivä- ja yöajan välillä.
Jäähallien ilmanvaihdon ja ilmalämmityksen suunnittelun lähtökohta on, että kaikin keinoin tulee välttää erilaisten virtauskatveiden syntymistä halliosaan ja lämpimän ilman suuntautumista jäärataa vasten.
Jäähallien valaistuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa korvaamalla nykyiset valaisimet led-valaisimilla. Led-valaisimien etuna on niiden matala sähkönkulutus verrattuna valotehoon ja tästä aiheutuva pieni lämpökuorma jäärataan. Täysimääräinen hyöty tästä tehostusratkaisusta saadaan, kun hallin lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa täysimääräisesti, koska valaisinten lämmitystehon lasku lisää hallin lämmitystarvetta ja lauhde-energiaa voidaan pitää ilmaisenergiana.
Lue lisää torstaina 13.3. ilmestyvästä Kuntatekniikka-lehdestä.
