Tekninen sektori mukana kuntien säästötalkoissa

Talouden syklit vaikuttavat kuntien taloustilanteeseen jälkijättöisesti. Kuntien verotulot kasvoivat viime vuonna, vaikka kansantalous polki paikallaan. Niinpä esimerkiksi kuntien tämän vuoden investoinneissa taloustilanne näkyy vaihtelevasti.

Eräät suuret kaupungit kuten Espoo ja Tampere ovat jättimäisten infrainvestointiensa vuoksi poikkeuksia. Toiset kunnat taas perkaavat käyttömenoja tiheällä kammalla. Tiedossa on jämäkämpää kiinteistönpitoa, tarkkaa harkintaa rekrytoinneissa ja jossakin myös lomautuksia.

 

Niukkuuden oloissa Lappeenrannassa tarkastellaan uusien kaava-alueiden avaamista huolellisesti kaavatalouden näkökulmasta. Uudisrakentamisen osalta painopiste on päiväkodeissa ja kouluissa.

– Keskustelua kouluverkosta ja koulujen koosta on käyty. Lukioiden lukumäärä vähenee lähivuosina neljästä kahteen ja haja-asutusalueiden kouluverkko harvenee, Lappeenrannan kaupungin tekninen johtaja Jussi Salo kertoo.

Toimitilapalveluissa keskitytään tärkeimpien kiinteistöjen peruskorjaukseen. Kiinteistöjen salkutus päivitettiin viime vuonna. Jatkossa kaupungin omiin toimintoihin tarvittavista kiinteistöistä pidetään parempaa huolta.

– Teimme melko radikaalin puolentoista prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksen. Siitä saatiin muun muassa tilakeskukselle lisärahoitusta peruskorjauksiin. Toisaalta käyttötalouden puolella menoja leikattiin keskimäärin 3,3 prosenttia, Salo huomauttaa.

– Tavoitteena on, että kaupunki omistaa vain omaan palvelutuotantoonsa tarvitsemat tilat, kuten koulut, päiväkodit ja välttämättömät hallinnon rakennukset. Suuret koulujen peruskorjaushankkeet valmistuivat viime vuonna. Nyt vedetään välillä henkeä, sillä tilainvestoinnit vähenevät viime vuoden 12,5 miljoonasta eurosta viiteen miljoonaan, Lappeenrannan kaupungin tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen selostaa.

Tähän saakka alibudjetoitu kunnossapito saa nyt piristysruiskeen, sillä viime vuoden 2,5 miljoonan vuosikorjausrahoitus nousee 6,5 miljoonaan.

– Nyt on mahdollisuus tehdä ennalta ehkäisevää kunnossapitoa selvästi paremmin. Uskon, että tämä on pysyvä käytäntö. Vihdoinkin on havaittu, että kaupungin on viisasta keskittyä omistamaan rakennuksia, joita se itse tarvitsee.

Myös Suomen aurinkoisimmassa kaupungissa Vaasassa talouden taivas on harmaa ja sen näkyy teknisellä sektorillakin.

– Talous on tiukalla ja investointimme putoavat tänä vuonna 40 miljoonan euron tasolle, mikä on kolmanneksen viimevuotista vähemmän, Vaasan tekninen johtaja Markku Järvelä kertoo.

Infrapuolella on käynnissä Liikenneviraston hankkeena valtatie 8 Sepänkylän ohikulkutie, johon liittyen kaupungilla on ollut omien väylien rakentamis- ja perusparannushankkeita useamman miljoonan euron arvosta.

Käyttötaloudessa tavoitteena on kuuden miljoonan euron säästö kaupungin organisaatiossa. Tästä teknisen sektorin osuus on vajaa miljoona, mikä vastaa reilua prosenttia käyttömenoista. Kaupunginhallitus on päättänyt enintään kahden viikon lomautuksista. Teknisellä sektorilla lomautuksista on vapautettu vesilaitoksen ja sataman henkilöstöä.

– Irtisanomiset ovat poissa laskuista Vähäkyrön kanssa viime vuonna tehdyn kuntaliitoksen vuoksi. Jos säästöt löytyvät muilla tavoin, lomautuksistakin voidaan luopua.

Viime vuoden puolella tuli voimaan tiukka rekrytointikielto. Henkilöstösuunnitelmaa on valmisteltu pitemmällä tähtäimellä ottaen huomioon myös mahdolliset kuntaliitokset.

– Valtuustokauden aikana on tavoitteena vähentää kaupungin organisaatiosta 100 henkilötyövuotta vuosittain. Tällöin tekniseltä sektorilta vähennys kolmessa vuodessa olisi yhteensä noin 50 henkilötyövuotta. Kun eläkkeelle siirtyy tänä aikana 90 henkilöä, niin jonkin verran on mahdollista rekrytoida uuttakin väkeä, Markku Järvelä arvioi.

Lue lisää torstaina 30.1. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.