Suomen Tieyhdistys ry järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa teiden ja katujen talvihoitoon keskittyvät Talvitiepäivät tammikuussa Jyväskylässä. Koolla oltiin näissä merkeissä jo 30:ttä kertaa.

​

Tiettävästi ensimmäistä kertaa tapahtumaan olennaisena osana kuuluneita aurausnäytöksiä varten valmistettiin 500 kuutiota keinolunta, sillä luonnonlunta ei Jyväskylässäkään – tai edes lähistöllä – ollut kuin sen verran, että maisema oli valkea. Ainakin kerran aiemmin on työnäytökset jouduttu lumenpuutteen vuoksi peruuttamaan kokonaan.

Talvitiepäivien seminaareissa oli osallistujia yhdeksästä maasta yhteensä lähes 600, joista noin 250 alan opiskelijoita. Näytteilleasettajia oli 55, hieman edelliskertaa enemmän.

Seminaareissa oli vahvasti esillä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kunnossapidossa. Myös muun muassa talvihoidon hankintamenettelyjä, kalustovaatimuksia, kelin ennakointia sekä lumen siirtoa kaupunkiympäristössä pohdittiin.

Avauspäivän keynote-osiossa puhunut liikenneviraston pääjohtaja Antti Vehviläinen painotti talvihoidon ymmärtämistä asiakaspalvelutyöksi ja muistutti, että eräillä elinkeinoelämän alueilla talvikuljetusten ja –liikenteen osuus on jopa kesäaikaista suurempi.

– Käyttäjät ovat tutkimusten mukaan yhä tyytymättömämpiä alemman tieverkon kunnossapitoon, Vehviläinen sanoi.

Hänen mukaansa vain Suomessa käytössä olevat talvinopeusrajoitukset ovat olleet onnistunut ratkaisu. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet talvinopeusrajoitusalueilla 40 prosenttia.

 
Vaikka ilmasto lämpenee, väylien talvihoidon kustannukset saattavat jopa nousta. Nollan vaiheilla sahaava lämpötila ja lisääntyvät vesisateet syövyttävät päällysteitä ja lisäävät liukkaudentorjunnan tarvetta.

– Meillä on paljon tietoa lumen ja talvikelien vaikutuksista liikenteeseen. Suomalainen snowhow on vahvuus myös maailmalla, Antti Vehviläinen huomautti.

 
Yksityisteiden kunnostamiseen patistetaan
Talvitiepäivät yhteistyökumppaniensa kanssa järjestäneen Suomen Tieyhdistyksen mielestä tiekuntien vastuunkantajien oma etu on havahtua korjaamaan erityisesti niitä yksityisteitä, joissa on merkittävämmin puutavarakuljetuksia ja muuta raskasta liikennettä. Teiden ja erityisesti niiden siltojen kuntoa tulisi arvioida varsinkin nyt, kun teille alkaa ilmaantua aiempaa huomattavasti raskaampia rekkoja. Silloista arviolta puolet kaipaa jonkinlaista parantamista.
– Yksityisteiden kuljetukset eivät suinkaan vähene, vaikka yhteiskunnan rakenteissa muutoksia tapahtuukin. Teollisuus sekä maa- ja metsätalous ja tietysti asutus tarvitsevat kunnolliset pientiet, muistuttaa Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Jaakko Rahja. 

– Yksityisteiden merkitystä ei tule vähentämään myöskään esimerkiksi kuntaliitokset ja kuntien koon kasvu. Itse asiassa päinvastoin, sillä jatkossa tarvitaan aiempaan paremmat liikenneyhteydet kunta- ja palvelukeskuksiin myös yksityisteiden ja valtion pienteiden varsilta.

 
Tieyhdistys peräänkuuluttaa yksityisteiden tienpitäjiä aktiivisuuteen ja muun muassa hakemaan parannushankkeisiinsa valtion avustusta, jota on tälle vuodelle tarjolla 8 miljoonaa euroa. Avustusta haetaan ely-keskuksista. Lisäksi Metsäkeskuksesta on mahdollista saada korjaustukea metsäteille. Tätä korjaustukea on noin 10 miljoonaa euroa.
 
– Tärkeimpiä remonttikohteita ovat huonokuntoiset sillat, rummut ja kelirikkokohteet sekä tien kantavuuden ja siihen liittyen kuivatusjärjestelmän parantaminen. Unohtaa ei saa myöskään liittymien korjaamista turvallisemmiksi. 
 

Paavo Taipale

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Luitko jo?