Valtioneuvosto hyväksyi esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi
Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi edellyttää teollisuuslaitosten päästöjen hallinnassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Turvesoiden luontoarvot otetaan osaksi lupaharkintaa ja osa ympäristölupien valvonnasta muuttuu maksulliseksi.
Hallitus antoi 19.12. esityksen uudeksi ympäristönsuojelulaiksi. Lailla tuodaan teollisuuspäästödirektiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä, mikä parantaa ja yhdenmukaistaa ympäristön tilaa turvaavia parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia. Tavoitteena on myös tehostaa ympäristönsuojelun lupamenettelyä ja lupien valvontaa. Uudistuksen ansiosta merkittävät luonnonarvot voidaan ottaa huomioon entistä paremmin turvetuotantoa koskevassa ympäristölupaharkinnassa.
– Tehokkaalla ympäristönsuojelulainsäädännöllä luomme edellytyksiä vihreälle taloudelle ja kysyntää kotimaiselle cleantech-liiketoiminnalle. Hyvä ympäristösääntely luo Suomeen paljon ympäristöliiketoimintaa ja alan työpaikkoja samalla, kun se turvaa kansalaisille puhtaan ympäristön ja luonnon. Hyvän ympäristönsuojelun tason edellyttäminen on vastuullisten, riskienhallintaan, tuottavuuteen ja tuotekehitykseen panostavien yritysten etu, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.
Teollisuuspäästödirektiivillä pyritään vähentämään teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja ja veden sekä energian ja materiaalien kulutusta tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Tähän pyritään käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä tulisi oikeudellisesti sitova. Velvoite esitetään päästötasoina, jotka vahvistetaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan päätelmissä. Päätelmät laaditaan komission täytäntöönpanopäätöksinä ja ne ovat jäsenvaltioita suoraan velvoittavaa säännöstöä. Velvoitteet koskevat Suomessa noin tuhatta laitosta.
Tehokkaampaa valvontaa ja valvontamaksut käyttöön
Esityksellä halutaan tehostaa ympäristönsuojelun valvontaa lisäämällä sen suunnitelmallisuutta ja riskiperusteisuutta. Valvontaa suunnattaisiin sinne, missä se ympäristön pilaantumisen vaaran vuoksi on perustelluinta. Lakia valvoisivat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset kuten nykyisin.
Ympäristölupien valvontaa tulisi osittain maksulliseksi. Valvonnasta kertyvät maksutulot käytettäisiin valtiolla täysimääräisesti valvonnan voimavarojen lisäämiseen, koska valvonnan voimavarat ovat vähentyneet ja ilman lisätoimia ne vähenevät edelleen.
– Paljon kustannuksia aiheuttavat valvontatehtävät maksaisivat enemmän, mikä parantaa toiminnanharjoittajien välistä oikeudenmukaisuutta. Ymmärrys valvonnan maksullisuudelle, yhdistettynä sen laadun varmistamiseen, on ollut elinkeinoelämässä laajaa, Niinistö sanoo.
Maksullista olisi suunnitelmien mukainen valvonta, rikkomusepäilyjen valvonta ja hallintopakon käyttöön liittyvä valvonta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen valvonnasta rikkomusepäilyjen valvonta ei kuuluisi maksullisuuden piiriin. Viranomainen voisi periä maksun enintään suoritteiden keskimääräisen omakustannushinnan mukaan.
Lupahakemusten käsittelyä tehostettaisiin myös niin, että lupahakemukset on toimitettava sähköisesti valtion lupaviranomaiselle. Myös lupahakemuksista tiedottamisessa edistetään sähköisiä menettelyjä.
Turvetuotanto luupin alle
Turvetuotannon sijoittamista koskevan säännöksen tavoitteena on tuoda turvetuotantoa koskevaan ympäristölupaharkintaan sijoituspaikan merkittävät luonnonarvot arvokkaimmilla soillamme. Esityksen mukaan turvetuotanto on sijoitettava niin, ettei se turmele toiminnan sijoituspaikalla valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää luonnonarvoa. Tämä edistää suoluonnon monimuotoisuuden säilymistä.
– Säännöksellä varmistetaan merkittävimpien luonnonarvojen säilyminen arvokkailla, luonnontilaisilla soilla ja samalla mahdollistetaan turvetuotannon jatkuminen luonnontilansa menettäneillä soilla. Kansalliseen perintöömme kuuluu kauniit luonnontilaiset suomme, joiden arvokkaiden kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen on velvollisuutemme tuleville sukupolville, ministeri Niinistö sanoo.
Säännöstä sovellettaisiin soihin, jotka valtioneuvoston soita ja turvetuotantoa koskevan periaatepäätöksen mukaan sijoittuvat luonnontilaisuusluokkiin 3-5. Säännöksen soveltamisen ulkopuolelle jäisivät luokkien 0-2 eli jo vähintään osittain ojitetut ja luonnontilaansa muutoin menettäneet suot, joihin valtaosa turvetuotantohakemuksista kohdentuu.
Jatkossa jo lupahakemuksen käsittelyn alkuvaiheessa pystyttäisiin muodostamaan kokonaiskuva sijoituspaikan merkittävistä luonnonarvoista. Turvetuotannon sijoituspaikan luonnonarvoja koskevaa säännöstä ei sovellettaisi, jos luonnonarvot on otettu huomioon maakuntakaavassa tai oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Tällä pyritään välttämään alueen luonnonarvojen kaksinkertainen selvittäminen.
Luonnonsuojeluliitto kiittää, Bioenergia ry moittii
Suomen Luonnonsuojeluliitto pitää esitystä joululahjana suomalaisille ja Suomen luonnolle. Liitolle on tärkeää, että parhaat luonnonsuot saadaan nyt turvaan turpeenotolta. Uusi laki ohjaa turvetuotantoa luonnonarvoltaan vähempiarvoisille soille. Näin toteutetaan hallituksen päätöksiä kansallisesta suostrategiasta, biodiversiteettistrategiasta ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Liitto toivoo eduskunnan vielä tehostavan hallituksen esitystä erityisesti luonnonarvopykälän osalta.
Kovin erilaista palautetta esitys saa Bioenergia ry:ltä, jonka mielestä lakiesityksen turvepykälän hyväksymisellä tulisi olemaan laajat seuraukset. Turvepulan ja luvituksen takkuamisen vuoksi jo nyt kotimainen turve on monissa energiantuotantolaitoksissa korvautunut tuontienergialla. Tilanteen paheneminen uhkaa merkittävästi vähentää työpaikkoja alalta, joka tuo työtä yli 11 000 suomalaiselle. Samalla se osaltaan uhkaa heikentää Suomen energiaomavaraisuutta.
Paavo Taipale
