Kivihiili palaa yhä useammassa kattilassa jopa Sisä-Suomen voimalaitoksissa. Se harmittaa työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikköä Esa Härmälää ja hän olisi valmis harkitsemaan vuodelle 2015 suunnitellusta turveveron korotuksesta luopumista.

Jyväskylässä runsaat kolme vuotta toiminut Keljonlahden voimalaitos siirtyi muutama viikko sitten hiilikauteen. Vuosi sitten sinne päätettiin hankkia myrskyisän keskustelun siivittämänä hiilenpolttolaitteistot, ja nyt venäläistä kivihiiltä on jo poltettu. Näin ei pitänyt tapahtua, kun voimalaitoksesta muutama vuosi sitten päätettiin.
Jyväskylän esimerkki on osoitus kuinka nopeasti energiamarkkina muuttuu myös epätoivottuun suuntaan. Tuotantojohtaja Tero Saarno Jyväskylän Energia -yhtiöistä arvelee, että talven mittaan kivihiilen osuus Jyväskylän energiantuotannossa nousee 15–20 prosenttiin.
Konsulttiyhtiö Pöyry kertoi äskettäin, että kivihiilen käyttö lauhdevoimalaitoksissa on muuttunut puuta edullisemmaksi. Saarnon mukaan asetelma myös yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa on hyvin lähellä muuttua.
– Se on aika pienestä kiinni, ettei kivihiili nouse yhteistuotantovoimalaitoksissakin puun ja turpeen ohi edullisimmaksi polttoaineeksi.
Se, että metsien ja turvesoiden keskellä Jyväskylässä työnnetään kivihiiltä uuniin, on monen tekijän summa. Kivihiilen hinta on laskenut lähinnä kahdesta syytä. USA käyttää hiiltä entistä vähemmän liuskekaasuvarantojensa ansiosta. Myös hiilidioksiinitonnin päästökauppahinta on laskenut.
Kotikutoiset syyt hintasuhteiden muutokseen ovat vero- ja tukipäätöksiä. Tämän vuoden alusta puuhakkeen tuotantotuki pieneni kun turveveroa nostettiin, ja sama aiotaan tehdä vuoden 2015 alusta. Myös turpeen nostossa on ollut sateisista kesistä johtuvia ongelmia.
 
Valtio seuraa sivusta
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikkö Esa Härmälä sanoo, että hiilen ja muiden polttoaineiden hintakehitystä seurataan hyvin aktiivisesti. Hänen mielestään tilanne on hyvin harmillinen eikä vastaa Suomen energiapolitiikan tavoitteita. Valtiovalta ei kuitenkaan ole vielä valmis uusiin toimiin vero- ja tukiratkaisuissa.
Härmälä esikuntineen seuraa erityisesti sitä, muuttuuko kivihiili niin edulliseksi, että sitä kannattaa polttaa lauhdevoimalaitosten lisäksi myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa puun ja turpeen sijaan.
– Jos tilanne muuttuu, voisi hallituksella olla ensi keväänä syytä puuttua asiaan. Puututtiin siihen miten tahansa, valtiolle tulee väkisin lisäkustannuksia. Ainakin virkamiehenä on hyvin vaikea tässä tilanteessa ehdotella toimia, jotka aiheuttavat lisää rahanmenoa, Härmälä pohtii.
Myös Kuntaliitossa on pantu huolestuneena merkille Suomen hiiltyminen. Useat kunnalliset energialaitokset ovat lisänneet tai lisäämässä kivihiilenkäyttöä. Näin tekee muun muassa maailman suurin bioenergian tuottaja Ab Alholmens Kraft Oy, joka lämmittää Pietarsaarta. Myös Vaasa, Seinäjoki, Kuopio ja Kajaani ovat hiiltymässä.
Energiainsinööri Kalevi Luoma Kuntaliitosta sanoo, että valtiovallan tulisi selvittää nopeasti vero- ja tukiratkaisut.
– Kotimaisten energialähteiden pitäisi olla etusijalla verrattuna fossiilisiin tuontipolttoaineisiin kuten kivihiileen.
Luoman mukaan asiassa pitäisi ajatella erityisesti työllisyyttä ja myös kuntien tavoitteita ilmastotalkoissa.
 
Keinoja tilanteen korjaamiseksi ei ole ollut ruuhkaan asti esillä. Pöyryn konsulttiraportissa ehdotettiin yhdeksi mahdollisuudeksi sitä, että metsähakkeen tuki nostettaisiin vuoden 2012 tasolle ja samalla turpeen vero laskettaisiin myös 2012 tasolle. Käytännössä kaikki keinot olisi löydyttävä kotimaasta.
Tässä vaiheessa Härmälä olisi valmis ehdottamaan vain yhtä toimea. Sitä, että vuodeksi 2015 suunniteltua turveveron korotusta ei tehtäisikään.
– Pitää kuitenkin muistaa, että hallitusohjelmassa on tavoitteena turpeen käytön vähentäminen.
 
Lue lisää torstaina 19.12. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.
 

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.