Helsingin kaupunki toi älyn lukkoihin
Lukitusratkaisut ovat kehittyneet viime vuosina aimo harppauksin. Joustavuus, parempi turvallisuustaso ja kustannussäästöt ovat kannustaneet Helsingin kaupunkia pilotoimaan elektronisia älylukkoratkaisuja suomalaisen älylukkovalmistajan kanssa.
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus vastaa Helsingin kaupungin omistamista palvelu- ja toimitiloista. Tilakeskuksen asiakkaista 81 prosenttia on kaupungin muita virastoja tai laitoksia ja loput yksityisiä vuokralaisia. Kaupungilla on käytössään 60 000 – 100 000 avainta. Nämä avaimet käyvät tuhansiin lukittuihin kohteisiin ja kiinteistöihin, joiden käyttötarpeet vaihtelevat. Lähtökohdat ovat siis hyvin haastavat avainhallinnan ja turvallisuuden näkökulmasta.
– Näin suuren kokonaisuuden hallinta on perinteisin menetelmin työlästä ja kallista. Muutama vuosi sitten markkinoille alkoi tulla ratkaisuja, jotka vastasivat juuri meidän haasteisiimme. Yksi näistä lukitusratkaisuiden tarjoajista oli ILOQ, jonka kanssa olemme nyt toteuttaneet pilottikohteita hyvällä menestyksellä, kertoo Helsingin kaupungin tilakeskuksen tilaturvallisuudesta vastaava tekninen asiantuntija Kari Laitila.
– Nykyaikaisilla järjestelmillä pystymme pitämään yksittäiset kohteet turvallisina ja myös hallitsemaan kokonaisuutta tavalla, josta aikaisemmin ei osattu edes haaveilla, hän jatkaa.
Viimeisen vuoden aikana Helsingin kaupunki on ottanut käyttöön elektromekaanisen lukitusjärjestelmän esimerkiksi monissa kouluissa.
– Olemme valinneet pilottikohteet sillä perusteella, että niissä yhdistyvät vaihtelevat käyttötarpeet ja korkean turvallisuustason vaatimukset. Näitä kohteita ovat koulut, päiväkodit ja kaupungin tilat, joissa vuokralaiset vaihtuvat säännöllisesti, Laitila sanoo.
Koulu on hyvä esimerkki kiinteistöstä, joka vaatii helposti, nopeasti ja edullisesti muokattavaa lukitusjärjestelmää.
– Kouluissa säilytetään paljon kaupungin omaisuutta ja tietoa, joka on pidettävä lukituissa tiloissa. Jos avaimia hukkuu tai varastetaan, on kouluissa pystyttävä nopealla tempolla ja pienellä vaivalla kuolettamaan avaimia ja muokkaamaan käyttöoikeuksia.
Avaimen hukkuminen ei ole enää katastrofi
Tyypillisin lukitukseen liittyvä uhka on se, että avain päätyy vääriin käsiin eli se häviää tai varastetaan.
– Elektronisessa lukkojärjestelmässä tarvitsee vain mitätöidä hukkunut avain ja ongelma on ratkaistu käytännössä ilman kustannuksia. Lisäksi väärinkäyttötapauksissa pystytään järjestelmästä katsomaan, millä avaimella lukkoa on käytetty ja milloin. Tämä on mahdollista vain elektronisessa järjestelmässä, Kari Laitila painottaa.
Turvallisuuden lisäksi tavoitteena on saada myös huomattavia kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä. Kustannuksia säästyy, kun kalliita lukkoja ja lukostoja ei tarvitse uusia. Mekaanisissa ratkaisuissa erityisesti yleisavaimen häviämisestä aiheutuvat kulut ovat erittäin korkeita. Lisäksi turvallisuustaso pysyy koko ajan korkealla, kun ongelma pystytään korjaamaan nopeammin.
Pääsyoikeuksien ja kulkualueiden joustava hallitseminen on toinen erittäin merkittävä syy elektronisiin lukkoihin siirtymisen taustalla.
– Käyttäjä tarvitsee vain yhden avaimen kaikkiin tarvitsemiinsa lukkoihin, koska tarvittavat lukot ohjelmoidaan hyväksymään kyseinen avain. Tiettyihin paikkoihin vain esimerkiksi rehtorilla on pääsyoikeus. Niin sanottua yleisavainta ei myöskään tarvita, sillä oikeudet määritellään käyttäjäkohtaisesti.
Kulkualueet on helppo ohjelmoida myös ajan mukaan. Tämä helpottaa väliaikaisille käyttäjille annettavien avainten hallinnointia. Avaimella pääsee esimerkiksi koulun liikuntatiloihin tai muihin yleisiin tiloihin vain niinä aikoina, kun kyseisellä henkilöllä tai yhteisöllä on oikeus käyttää kyseisiä tiloja. Helsingin kaupungilla on myös paljon tiloja, joissa vuokralaiset vaihtuvat usein. Älylukot sopivat erityisesti näihin kiinteistöihin.
Lue lisää torstaina 7.11. ilmestyneestä Kuntatekniikka-lehdestä.
