Ministeri Viitanen painottaa ennakoivaa korjausrakentamista.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen, sd., painottaa suunnitelmallisen kiinteistönpidon ja ennakoivan korjaamisen merkitystä kuntien korjausvelan haltuunotossa.

Viitanen puhui torstaina Oulussa kosteus- ja hometalkoiden asiantuntijoiden vuosittaisessa työmaakokouksessa.

– Kun taloudellinen tilanne on tiukentunut, on entistäkin tärkeämpää kohdentaa korjausrakentamisen ja kiinteistönpidon resurssit oikein kunnissa. Siksi valtion korjaushankkeisiin myöntämien avustusmäärärahojen myöntöperusteissa on otettu käyttöön talkoissa kehitetty arviointimalli. 

Kosteus- ja homevaurioita on Suomen rakennuskannasta suhteellisesti eniten kuntien omistamissa rakennuksissa. Lähes viidenneksessä koulujen ja päiväkotirakennusten kerrosalasta esiintyy merkittäviä kosteus- ja homevaurioita, hoitolaitoksissa luku on vielä korkeampi, noin 25 prosenttia. 

Suuri osa rakennusten sisäilmaongelmista aiheutuu kiinteistöjen kunnossapidon puutteista ja huonokuntoisten rakennusten viivästyneistä korjauksista. 

– Kosteus- ja homevauriot voidaan voittaa, mutta se edellyttää määrätietoista ja suunnitelmallista otetta sekä korjausrakentamisen asettamista muun rakentamisen edelle. Päättäjien on tehtävä ripeästi ja rohkeasti tarvittavat investointipäätökset rakennusten kuntotutkimisesta ja korjaussuunnittelusta ja sen jälkeen priorisoitava hankkeet tärkeysjärjestykseen. Vaurioituneet talot on joko korjattava oikein tai purettava, ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen tiivisti talkoiden viestin.

Kosteus- ja hometalkoiden 10  askelta ennakoivaan korjaamiseen ja kiinteistönpitoon:

 

1. Kunnan tilakeskus selvityttää seuraavan kahden vuoden aikana yli 30-vuotiaan rakennuskannan todellisen kunnon.

2. Tilakeskus käyttää kuntotutkimuksiin vain osaavia asiantuntijoita: kilpailutuksen perusteena selvitysten perusteellisuus ja laatu sekä toimijoiden asiantuntemus.

3. Kuntapäättäjät järjestävät edellä mainittuun resurssit – eli rahaa tilakeskuksen budjettiin rakennusten tutkimiseen.

4. Tehtyjen kuntotutkimusten, käyttäjien kokemusten ja tilojen käyttömäärien perusteella tilakeskus asettaa kunnan kiinteistöjen korjaukset ja uusimiset kiireellisyysjärjestykseen. Useimmiten sisäilmaongelmien korjaus johtaa rakennuksen peruskorjaukseen.

5. Tilakeskus laatii 10-15 vuoden taloussuunnitelman kiinteistöjen sisäilmaongelmien ja peruskorjausten toteuttamiseksi.

6. Kosteusvaurioiden ja sisäilmaongelmien korjaussuunnittelun laatu varmistetaan käyttämällä vain niihin erikoistuneita, osaavia suunnittelijoita.

7. Korjausten suunnittelun ja toteutuksen kustannukset siirretään kunnan lähivuosien budjetteihin ennakkosuunnitelmana ja huolehditaan siitä, että myös seuraava kunnanvaltuusto ohjeistetaan tähän sitoumukseen.

8. Tilakeskus laatii kunnan rakennuksia varten kiinteistöjen huoltosuunnitelmat, joihin on ohjeistettu myös kosteusvaurioita ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Näitä ovat mm. salaojien tarkastaminen, räystäskourujen ja sadevesikaivojen puhdistaminen, vesijohtoliitosten tarkkailu ja muut yksinkertaiset toimenpiteet, joilla vesi pidetään toisaalta rakennuksen ulkopuolella ja toisaalta putkien sisäpuolella. Vaurioita ehkäisevään huoltoon varataan resurssit tilakeskuksen budjettiin.

9. Uudisrakentamistoimintaa vähennetään, kunnes nykyinen rakennuskanta on hyvässä kunnossa. Paitsi, jos uudisrakentamisella korvataan purettavia kiinteistöjä.

10. Vuonna 2023 aloitetaan uudestaan kohdasta 1, koska silloin nyt 20-vuotiaat rakennukset täyttävät 30 vuotta.

Ville Miettinen

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.