Rakentamisen loiva luisu jatkuu

Talonrakennustöitä arvioidaan aloitettavan kuluvana vuonna yhteensä 31 miljoonan kuutiometrin edestä eli 6 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Taso on alempi kuin vuoden 2009 taantumassa. Ensi vuoden aloitusmäärien odotetaan pysyvän suurin piirtein ennallaan.

 

– Uudisrakentamisen aloitukset ovat vajonneet edellisen taantuman pohjalukemiin. Erotuksena on se, että vuoden 2009 pudotus oli äkillinen, kun taas nyt on luisuttu alaspäin vähitellen. Kokonaisuutena näin alhaisella tasolla on viimeksi oltu suuren laman jälkimainingeissa vuonna 1998, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs kuvailee.

 

Uusien asuntojen aloitukset supistuvat 27 000:een tänä vuonna, sillä vapaarahoitteinen asuntokysyntä on kärsinyt talousepävarmuuksista. Viime vuosina perustettujen uusien asuntorahastojen merkitys on lisääntynyt asuntokaupassa, ja ne ovat korvanneet osittain kotitalouksien vähentynyttä kysyntää. Omakotitalojen aloitusten ennakoidaan supistuvan 8 500:een, joka on poikkeuksellisen pieni määrä.

 

Valtion tukema asuntotuotanto yltänee 7 000 asuntoon tänä vuonna. Hallituksen kehys- ja budjettiriihessä päätettiin maaliskuussa lisätoimista, joilla normaalien vuokra-asuntojen tuotantoa pyritään lisäämään. Huhtikuusta 2013 alkaen voimassa ovat olleet muun muassa käynnistysavustukset Helsingin seudulle sekä omavastuukoron lasku yhteen prosenttiin.

– Ratkaisevassa roolissa ensi vuonna on uuden, 20 vuoden korkotukimallin käyttöönotto, jonka valmistelu on parhaillaan käynnissä. Jotta malli todella saisi hankkeita liikkeelle, sen pitää tarjota vuokra-asuntoja omistaville ja rakennuttaville tahoille riittävän vahvoja kannustimia. Esimerkiksi arvonnousu tulisi sallia. Rakentajilla olisi kyllä kapasiteettia vapaana, ja asunnoille on yhä kasvava tarve, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

 

 

Talonrakentamisen pohjatöiden väheneminen painaa myös infrarakentamista selvästi miinukselle. Myöskään uusia väylähankkeita ei ole juuri lähtenyt liikkeelle. Lähinnä Länsimetron ja Kehäradan suuret ratahankkeet ovat pitäneet volyymiä yllä. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat edellisen kerran olleet näin vähäisiä vuonna 1996. Valtion elvytystoimista ei ole infralle sanottavasti apua, sillä ne kohdistuvat valtaosin korjausrakentamiseen.

 

– Nyt olisi ensiarvoisen tärkeää, että valtio sitoutuisi Länsimetron jatkeen jälkirahoitukseen, jotta vuodenvaihteessa loppuvat louhintatyöt voisivat jatkua. Näin vältettäisiin erikoisosaajien joutuminen työttömiksi ja kustannusten huomattava kohoaminen, jos hanketta jatkettaisiin myöhemmin, Kivekäs toteaa.

 

Rakentamisen hinta- ja kustannustason nousu jatkuu tänä vuonna aiempaa hitaampana. Maarakentamisen kustannukset ovat syyskuun tietojen mukaan kääntyneet jopa laskuun. Myös urakkahinnat ovat laskeneet vuoden aikana. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen mahdollinen nousu näkyy vasta ensi vuonna tuotantopanosten hintojen nousuna. Asuntohinnat ovat nousseet maltillisesti.

Rakennustoiminnan työllisten määrä on pysynyt ennallaan vaikka tuotantomäärät ovat supistuneet. Toisaalta alan työttömyys on samanaikaisesti lisääntynyt. Tänä vuonna alan arvioidaan työllistävän vain hieman vähemmän henkilöitä kuin viime vuonna. Rakennusteollisuus RT toteuttaa loppuvuodesta työvoimakyselyn, jolla se selvittää muun muassa ulkomaisen työvoiman määrää.